02.10.2019 |

Yritysten on aika herätä vastuuseen – työoikeudet kuuluvat kaikille

Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalle (HS 16.9.2019) käsiteltiin erinomaisen tärkeää ja ajankohtaista teemaa kehitysvammaisten työllistymisen haasteista. Kuten kirjoitus hyvin osoittaa, suomalaiset työmarkkinat eivät tällä hetkellä osaa hyödyntää erityisryhmiä.  Keinotekoiset työkokeilut ovat johtaneet lieveilmiöihin, joissa heikoimmassa asemassa olevia ihmisryhmiä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti.

Suomessa on herätty tähän yhteiskunnalliseen epäkohtaan ja eri hallinnon aloilla on tehty laajoja selvityksiä ongelmien ja pullonkaulojen tunnistamiseksi. Suomen hallitus esitteli tuoreessa budjetissaan lukuisia uusia keinoja erityisryhmien työllistämisen edistämiseksi. Yhteiskunnan kaikilla sektoreilla yli puoluerajojen pitäisi olla tässä asiassa yhtenäinen intressi kehittää työmarkkinoiden monimuotoisuutta. Meidän pitää oppia näkemään osatyökykyiset työpaikoilla mahdollisuutena. Tämän mahdollisuuden hyödyntämiseksi meidän tulee kyetä entistä tarkemmin räätälöimään työtehtäviä lähtien yksilön toimintakyvystä ja mahdollisuuksista.

Suomalaisilla yrityksillä on avaimet tämän yhteiskunnallisen ongelman ratkaisuun.

Meillä on ne aidot työpaikat, joita voidaan räätälöidä henkilön työ- ja toimintakyvyn perusteella. Työkokeiluihin tarvitaan valmennusapua ja -tukea, mikä tarjoaa yhteistyömahdollisuuden erilaisille yhteiskunnallisille säätiöille ja järjestöille. Erityisesti palvelusektorilla myös asiakkaat tulee sitouttaa toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että he esimerkiksi hyväksyvät ja mahdollistavat sen, että siivooja voi olla kehitysvammainen.

Yrityksiltä odotetaan tänä päivänä yhä enemmän sitä, että ne perustehtävänsä rinnalla ottaisivat näkyvämpää roolia myös yhteiskunnallista haasteiden ratkaisemisessa.  Yrityksille erityisryhmien työllistäminen tai sen mahdollistaminen asiakkaana tarjoaa erinomaisen tavan toteuttaa sosiaalista vastuuta.

Erityisryhmien työllistäminen on ensi arvoisen tärkeää paitsi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi myös julkisen talouden tasapainottamiksi. Jo pelkästään kehitysvammaisten työllistäminen verrokkimaiden tasolle merkitsisi yli 6.000 uutta työpaikkaa, joka olisi jo 20 % Suomen hallituksen esittämästä työllistämistavoitteesta. Kehitysvammaisten lisäksi Suomessa on 600.000 osatyökyistä henkilöä sekä 30.000 jo työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa työhaluista henkilöä, joiden jäljellä olevaa työkykyä ei osata hyödyntää työmarkkinoilla.  Samanaikaisesti työmarkkinoilla, erityisesti työvoimavaltaisella palvelusektorilla on kasvava haaste löytää motivoitunutta työvoimaa.

Erityisryhmien työllistämisessä on keskeistä se, että heitä kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Heille tulee maksaa normaalia työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja heillä tulee olla samanlaiset etuudet ja oikeudet kuin muullakin työvoimalla.

Siirry tietopankkiin