L&T on yksi Suomen suurimmista raskaan kaluston toimijoista ja sen tavoitteena on puolittaa oman toimintansa päästöt vuoteen 2030 mennessä. Kysyimme L&T:n asiantuntijoilta, millä toimenpiteillä tavoitteeseen päästään.
Liikenne aiheuttaa noin viidesosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, ja kansallisena tavoitteena on vähentää erityisesti tieliikennepäästöjä.Myös yrityksiltä odotetaan paljon. Asiakkaiden, sijoittajien ja muiden sidosryhmien sekä yleisemminkin yhteiskunnan odotukset ohjaavat yrityksiä kantamaan vastuunsa ja toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
L&T tunnetaan Suomessa jätehuollon ja kiertotalouden palveluiden tuottajana, mutta monella mittarilla L&T on myös Suomen suurin kuljetusliike. L&T:n tavoitteena on puolittaa päästönsä vuoteen 2030 mennessä. Se on merkittävä tavoite, sillä konsernin päästöistä yli 90 prosenttia tulee kuljetuksesta. Näistä päästöistä 95 prosenttia tulee nimenomaan raskaan kaluston käytöstä, ja juuri se on vaikuttavin asia, jossa yhtiö voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään.
L&T:n asiantuntijoiden mukaan hiilijalanjälki ei kuitenkaan pienene yhdellä polttoaineratkaisulla, vaan parhain tulos syntyy useiden teknologioiden yhteispelillä, asennemuutoksella ja toimintatapojen jatkuvalla kehittämisellä.
Biokaasu toimii varsin hyvin ja meillä on raskaita biokaasuautoja muutama kymmenen. On kuitenkin viitteitä siitä, että EU:n ilmastopakettiin liittyvien ympäristönormien kiristyksen myötä biokaasu tulee putoamaan liikenteen polttoaineena valikoimasta pois. Lähes kaikki raskaan kaluston valmistajat ovat ilmoittaneet, että ne eivät jatka biokaasumoottorin kehittämistä.
Toinen vaihtoehto on luopua fossiilisen dieselin käytöstä ja siirtyä kokonaan HVO:hon eli uusiutuvaan biodieseliin. Tällä hetkellä noin 10 prosenttia L&T:n raskaan kaluston polttoaineostoista on HVO:ta, ja sen osuus lisääntyy. HVO:n haaste energiaintensiivisissä toiminnoissa on hinta: se on fossiilista dieseliä kalliimpaa. Omat haasteensa on tuonut myös viime aikojen merkittävä hinnannousu polttoaineissa.
”Julkisten polttoainehankintojen pitäisi olla nollapäästöisiä, jolloin kaikki kilpailijat lähtevät samalta viivalta. Toivomme, että valtion kestävän kehityksen verouudistus tekisi fossiilisesta dieselistä kalliimpaa tai edes saman hintaista kuin uusiutuva diesel”, Mikkonen sanoo.
Mikkosen mielestä Suomessakin voidaan muutaman vuoden päästä nähdä jo vetykalustoa liikenteessä. Paras ratkaisu saadaan kuitenkin useiden teknologioiden ja kehittyvien toimintamallien yhteispelillä.
Kaksi kertaa maailman ympäri päivässä
Karkeasti kaksi kolmasosaa L&T:n polttoaineen kulutuksesta Suomessa tulee jätekuljetuksista. Sen päästöt syntyvät asiakkaiden materiaalin keräyksestä ja kuljettamisesta ja niitä pienennetään usealla eri tavalla. Polttoaineena käytetään biokaasua ja uusiutuvaa dieseliä. Lisäksi keskitetty reittisuunnittelu optimoi tietokoneavusteisesti kaikki 20 000 ajoreittiä. Autoissa on sensoreita, jotka kertovat koko ajan niiden käytöstä. Auto myös antaa palautetta kuljettajalle.
”Vastuullinen ajotapa on meillä tullut osaksi kuljettajien arkea. Se on merkittävä päästöjen vähentäjä. Meillä on myös markkinoiden modernein kalusto ja investoimme siihen koko ajan mittavasti. Uuden kaluston moottoriteknologia on aina vähäpäästöisempää kuin edellisen. Olemme valmiit kokeilemaan uusia teknologioita. Tutkimme esimerkiksi vedyn mahdollisuuksia”, sanoo L&T Ympäristöpalvelujen toimialajohtaja Petri Salermo.
Salermon mukaan myös sähkö lisääntyy raskaassa käytössä. Mahdollista on, että tulevaisuudessa kaupunkien ydinkeskustat ovat pelkästään sähkökäyttöisen liikenteen varassa ja reuna-alueilla ja maakunnissa tai pidemmillä siirtymillä turvauduttaisiin joko biokaasuun tai vetyyn.
Biokaasun hyvistä puolista kertoo esimerkiksi se, että sillä kulkevan auton keräämästä biojätteestä voidaan tehdä viisi kertaa enemmän biokaasua kuin mitä auto on kuluttanut matkalla.
Ympäristöpalveluilla on lähemmäs 700 raskasta ajoneuvoa, tuhatkunta kuljettajaa ja oma korjaamo. Raskailla autoilla ajetaan paljon, mutta aika lyhyitä matkoja. Jätepakkaajan toiminta on pätkäajoa, joten kahdeksan tunnin vuorossa auto voi lyhimmillään ajaa vain reilun 50 kilometriä. Silti Ympäristöpalveluiden autoilla ajetaan vuoden jokaisena arkipäivänä noin 87 000 kilometriä eli pari kertaa maapallon ympäri. Vuodessa se tekee yli 22 miljoonaa kilometriä.
Kiertotalous vaatii uusia avauksia
L&T on tehnyt Volvo Trucksin kanssa sopimuksen Suomen ensimmäisestä täyssähköisestä jäteautosta. Sähkön kokeileminen myös raskaan kaluston puolella on luontainen siirtymä kohti päästöttömyyttä.
”Kiertotalouden johtavana toimijana haluamme auttaa yrityksiä ja yhteiskuntaa hillitsemään ympäristöongelmia. Siksi haluamme olla alamme edelläkävijä myös liikenteen päästöttömien teknologioiden ja polttoaineiden käyttöönotossa", Salermo sanoo.
Sähkö on potentiaalinen vaihtoehto pakettiautoille
Kun alkaa pyryttää, L&T:n Kiinteistöpalvelujen 240 traktoria, lakaisukonetta ja lumikonetta ampaisevat liikkeelle. Jokaisella koneella on oma reittinsä, jota tuotannonohjausjärjestelmä optimoi automaattisesti kuljettajalle. Seuraava työ on aina mahdollisimman lähellä edellistä ja vuoron viimeinen työ mahdollisimman lähellä varikkoa.
”Meille haastetta hiilijalanjälkeen tuo liiketoiminnan luonne. Esimerkiksi 2020 oli sellainen talvi, että pääkaupunkiseudulla ei lähdetty kertaakaan tekemään lumitöitä. Tampereella oli sama juttu. Ja sitten 2021 olikin 31 lumilähtöä. Meidän hiilijalanjälkemme voi tosiaan elää yhden kovan tai leudon talven vuoksi”, sanoo toimialajohtaja Antti Niitynpää, joka vastaa L&T:n Kiinteistöpalveluista Suomessa.
Työkoneiden lisäksi Kiinteistöpalveluilla on 1140 autoa, joita ollaan hiljalleen siirtämässä kestävämpiin teknologioihin. Kaasuautoja ei kuitenkaan Niitynpään mukaan juuri käytetä Pohjoismaissa. Sähköautojen mahdollisuuksia tutkitaan. Niitynpää kokee sähkön potentiaalisena vaihtoehtona, mutta sähkön käyttöönotossa on muutamia huomioitavia asioita.
HVO-dieselin käyttöä sen sijaan on lisätty myös Kiinteistöpalvelujen kalustosssa.
Moottorityökoneissa odotetaan sähkön tuomia mahdollisuuksia
Anne Herranen vastaa L&T:llä Kiinteistöpalvelujen kalustohallinnasta. Kalustoon kuuluu moottorityökoneita, kuten pyöräkuormaajia, taajamatraktoreita ja ympäristönhoitokoneita, imulakaisukoneita ja erilaista leikkuukalustoa.
”Uskon, että osa kalustokannastamme sähköistyy. Tällä hetkellä me koeajamme kaikki markkinoille tulevat sähkökäyttöiset työkoneet, leikkuukaluston ja pienkoneet. Odotamme markkinoille sellaista vaihtoehtoa, joka kestää myös Suomen talviolosuhteissa ja jonka käyttöaika on riittävän pitkä”, Herranen sanoo.
Raskaampien kiinteistönhuollon työkoneiden polttoaineeksi on maailmalla povattu vihreää vetyä ja polttokennoja, jotka läpi lyödessään korvaisivat ainakin osittain akkukäyttöiset koneet ja niiden lataushaasteen.
”Raskaassa kalustossa on potentiaalia polttokennolle. Pitkää matkaa taittava kalusto voisi olla vetykäyttöistä ja lyhyitä matkoja kulkevat ladattavia. Lumityökoneilla ei pitkiä taipaleita ajeta, mutta sen sijaan todella pitkiä työvuoroja niillä kyllä pitää välillä pystyä tekemään. Jos konetta ei tarvitse kesken päivää ladata vaan nopea vetytankkaus riittää, siinä voi olla ratkaisu meillekin”, Herranen sanoo.
Uusien polttoaineiden käyttö on yli kolminkertaistunut
Ympäristöpalvelujen kalustonhallinnasta ja konsernin keskitetyistä polttoaine- ja rengashankinnoista vastaava Janne Koskela kertoo, että L&T:llä ollaan kalustoa koskevien päästöjen vähentämisessä hyvin aikataulussa.
Uusiutuvien polttoaineiden ostomme kasvoi 3,5-kertaiseksi vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020. Lisäksi meillä kartoitetaan koko ajan muita mahdollisuuksia, erityisesti sähköä mutta myös vetyä, vaikkei Suomessa vielä ole yhtään vedyn tankkauspaikkaa. Haluamme olla edelläkävijöitä.
Päästöjen vähentämiseen on tarjolla myös ilmaisia keinoja - mutta ne aiheuttavat keskustelua
Päästöjen vähentämiseen on Mikkosen mukaan tarjolla myös muita keinoja, mutta niitä on vaikea edistää.
"Esimerkiksi Skotlannissa vähennettiin liikenteen päästöjä alentamalla ruuhkaisimpien väylien keskinopeuksia. Suomessa päästäisiin merkittäviin päästövähennyksiin, jos alettaisiin ajaa kesälläkin talvinopeuksilla. Yhtä tehokas keino olisi alentaa moottoreiden tehoja ja nopeuksia. Miksi rakennetaan 500 hevosvoiman autoja, kun niillä ajetaan keskimäärin alle 80 km / tunnissa", Mikkonen sanoo.
Tällaisia ratkaisuja on vaikea tuoda esiin, koska ne rajoittavat ihmisten käyttäytymistä ja niistä ei siksi pidetä.
"Näiden niin sanotusti ilmaisten ratkaisujen sijaan tulemme käyttämään miljardeja euroja uusiin moottoriteknologioihin ja latausinfraan", Mikkonen sanoo.
Mikkonen kuitenkin muistuttaa, että vaikka välillä tuntuu vähän siltä, että koko ajan asetetaan entistä kovempia tavoitteita, hiilineutraalius ei ole kilpailu.
"Me olemme kaikki yhdessä täällä näissä ilmastotalkoissa. Jokaisella on päästöjen vähentämisessä oma roolinsa. Me L&T:llä voimme pienentää omaa hiilijalanjälkeämme investoimalla päästöttömiin teknologioihin ja suosimalla uusiutuvia polttoaineita fossiilisten sijaan, ja siihen tarvitsemme toimittajakumppaneita. Samaan aikaan autamme omalla asiantuntemuksellamme asiakkaitamme vähentämään heidän omia päästöjään", Mikkonen kiteyttää.
Tärkeää on, että jokainen tekee voitavansa sen eteen, että päästöjä alennetaan. Samalla pitää tiedostaa, että tämä on tehtävissä, mutta se maksaa. On hirveän tärkeää, että se keskustelu käydään yrityksissä ja omistajien kanssa ja että jokainen hyväksyy, että meidän kaikkien pitää tehdä ilmaston eteen satsauksia.
