Vesi ja suola syövät Suomen siltoja. Tierahat ovat vähissä, mutta silti ajoissa korjaaminen kannattaa – todella huonokuntoisen sillan korjaus on todella kallista.
Tuttu näky kesäisillä maanteillä: silta on huputettu tai puomitettu, liikenne ohjattu yhdelle kaistalle ja sillan kannella häärii miehiä huomiovärit vilkkuen, järeät koneet laulaen. Liikennettä hetken haittaavilla työmailla tehdään arvokasta työtä, sillä siltojen korjaus on tärkeää kansallisuusvarallisuuden hoitoa.
Lassila & Tikanoja tekee työmailla siltojen vesipiikkausta, jossa huonolaatuinen ja haurastunut betoni piikataan pois ja tehdään tarttumapintaa uudelle valulle. Infra- ja rakennusalan palveluyritys Destia on Lassila & Tikanojan iso yhteistyökumppani.
Destialla ja L&T:llä on paljon yhteisiä kohteita, ja toimintaa sekä tekniikkaa on kehitetty pitkäjänteisesti. Korjausrahat ovat yleensä tiukalla, joten yritykset miettivät yhdessä, miten korjaukset tehdään tehokkaasti.
Destia Etelä-Suomi tekee vuosittain parikymmentä siltojen peruskorjausta. Yleisimmin uusitaan kantavia reunapalkkeja sekä kaiteita, vesieristeitä ja päällysteitä. Peruskorjausten lisäksi tehdään pienempiä korjauksia kymmenillä silloilla vuodessa.
Piikkausjäte kiertoon
Piikkauksesta syntyy luonnollisesti jätettä. Sopimuksesta riippuen asiakas huolehtii jätteestä itse tai voi antaa jatkokäsittelyn Lassila & Tikanojan huoleksi.
Jos betonin joukossa on bitumia tai muuta epäpuhtautta, saattaa piikkausjäte analyysien jälkeen mennä vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Valtaosa voidaan kuitenkin käyttää maanrakennukseen tai asiakkaan muissa prosesseissa, usein jopa korjattavassa kohteessa.
Siltojen lisäksi moderneilla vesipiikkauslaitteilla voidaan tehdä muitakin urakoita. Esimerkiksi Tampereen uimahallin isossa remontissa L&T:n laitteet rouhivat 250 kuutiota betonijätettä.
Sillat rapistuvat
Suomen sillat ja tiestö ovat isojen korjauksien tarpeessa. Tiemäärärahoja kuitenkin nipistetään ja korjausvelka kasvaa. Ikävästi vaikuttaa siltä, että kaikkea ei nykyisillä määrärahoilla pystytä korjaamaan.
Samaa sanoo Destian Etelä-Suomen yksikön työpäällikkö Jarmo Silvander, tosin suoremmin. ”Nyt pystytään korjaamaan vain välttämättömimmät sillat. Osa silloista on jo käytetty niin loppuun, että korjaus ei enää kannata, vaan ne joudutaan lähitulevaisuudessa uusimaan kokonaan.”
Sillan peruskorjauksen hinta riippuu ajoituksesta. Jos korjaaminen päästään aloittamaan ajoissa, sillalle saadaan kymmeniä vuosia käyttöikää murto-osalla uuden sillan hinnasta. Erittäin huonoon kuntoon päässeen sillan korjaaminen voi pahimmillaan tulla kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen. Joskus kuitenkin joudutaan valitsemaan kalliimpi korjausvaihtoehto, koska sillan on oltava auki liikenteelle.
