Kiinteistöalalla toimiva Senaatti on tunnistanut toiminnassaan luonnon monimuotoisuuden merkityksen. Luontokadon hillintä on yksi Senaatin ympäristövastuun näkökohdista, ja sitä on Senaatilla lähdetty edistämään käytäntö ja kokeilu edellä.
”Luonnon monimuotoisuus nähdään Senaatilla tärkeänä kehittämiskohteena. Luontokato on noussut viime vuosina ilmastonmuutoksen rinnalle yhdeksi suurimmista uhkista, ja sen hillintä vaatii konkreettisia tekoja yrityksiltä”, sanoo Senaatin yhteiskuntavastuujohtaja Timo Kanerva.
Senaatilla on jo pitkään työskennelty luontotietoisuuden eteen esimerkiksi tekemällä erilaisia luontoselvityksiä ja viemällä niissä nousseita asioita osaksi alueiden hoitosuunnitelmia. Kuluneen vuoden aikana yhtiössä on aloitettu entistä vahvempi ja systemaattisempi työ luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi.
”Olemme kevään aikana kartoittaneet laajasti luonnon monimuotoisuuden kehittämiskohteita Senaatti-kiinteistöissä sekä Puolustuskiinteistöissä. Tavoitteenamme on tehdä ainakin 20 luonnon monimuotoisuutta edistävää hanketta kesän ja syksyn aikana”, Kanerva sanoo.
Hankkeet sisältävät erilaisia luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia toimia, kuten lahopuun lisäämistä, ympäristön ennallistamista sekä niittyjen rakentamista.
”Niittyjen rakentaminen on yksi hyvin konkreettinen tapa lisätä kotoperäistä kasvillisuutta ja sitä kautta monimuotoisuutta alueella”, Kanerva kertoo.
Niittyjen rakentamisessa suurena apuna on ollut Lassila & Tikanoja.
”Tarjoamme Senaatille kokonaisvaltaista ratkaisua niittyjen rakentamiseen. Emme pelkästään kylvä siemeniä ja rakenna niittyjä, vaan ensin kartoitamme potentiaaliset alueet ja teemme ehdotuksen, millainen niitty alueelle sopii vai sopiiko ollenkaan”, sanoo L&T:n viherpalveluista vastaava aluejohtaja Satu Sokkinen.
L&T:llä tavoitteena on rakentaa niittyjä tekemällä kestäviä valintoja kasvillisuuden suhteen. Niittyjä ei Sokkisen mukaan tehdä keinotekoisesti alueille, jossa ne eivät menesty. Jokainen alue on erilainen maaperältään, ilmastoltaan ja käyttötarkoitukseltaan.
”Meidän täytyy ottaa huomioon alueiden erityispiirteet, turvallisuus, luontainen kasvusto ja se, millainen lajisto kyseisellä alueella viihtyy. Niittyjä on paljon erilaisia, ja tärkeää on osata valita alueelle sellainen niittytyyppi, mikä siellä selviää luontaisesti. Pyrimme löytämään parhaan ratkaisun, joka hyödyttää sekä luontoa että on kustannustehokas asiakkaalle”, Sokkinen kertoo.
Yhteensä Senaatin kohteisiin on kylvetty niittyä tähän mennessä jo yli 40 000 neliömetriä, ja tämän kesän aikana on tulossa vielä useita hehtaareja lisää. Niittyjä on tehty muun muassa Hämeenlinnan naisvankilan ja Sippolan koulukodin alueelle, ja loppukesän aikana niitä tehdään vielä muutamiin puolustusvoimien kohteisiin.
”Esimerkiksi Hämeenlinnan vankilan alueella niitty rakennettiin puretun vankilarakennuksen paikalle, joka on vanhaa nummiharjua. Alueelle valittiin lajikkeet, jotka viihtyvät kuivassa ja köyhässä maaperässä”, Sokkinen kertoo.
Kanervan mukaan aihe kiinnostaa myös heidän henkilöstöään siinä määrin, että kiinteistöistä on alkanut tulla proaktiivisesti palautetta turhanpanttina olevista nurmialueista, jotka voisi niityttää.
”Paras yhdistelmä alueille tulee usein sillä, että yhdistellään siististi hoidettua, lyhyttä nurmikkoa ja rehevämpää niittyä. Pyrimme kunnioittamaan kunkin alueen erityispiirteitä ja tekemään parhaat ratkaisut sen perusteella. Tässä kartoitus- ja asiantuntijatyössä L&T on ollut isona apuna”, Kanerva sanoo.
Niittyjen rakentamisella lisätään merkittävästi alueen luonnon monimuotoisuutta sekä hiilensidontakykyä. Lisäksi alueen ylläpito helpottuu, kun usein hoitoa vaativia nurmialueita on vähemmän.
Sokkisen mukaan niittyjen rakentamisesta ja ylipäätään kasvillisuuden lisäämisestä on monia jo nyt osoitettavissa olevia hyötyjä. Ne esimerkiksi sitovat hulevesiä, ehkäisevät eroosiota, tarjoavat elinympäristön laajalle eliöjoukolle sekä lisäävät alueen virkistysmahdollisuuksia.
Senaatin kohteisiin kylvetyistä niityistä päästään nauttimaan jo tänä kesänä.
”Kun niitty kylvetään heinäkuun loppuun mennessä, yksivuotisista kukista kukkivat samana vuonna esimerkiksi ruiskaunokki ja unikko”, Sokkinen kertoo.
Niityn kehittyminen täyteen loistoonsa kestää noin 3-4- vuotta, minkä jälkeen niitty alkaa itse ylläpitää kukintaa.
”Kun niitty kylvetään, siemenissä voi parhaimmillaan olla yli parikymmentä eri lajiketta. Mutta luonto on fiksu, ja lopulta kasveista alkavat itää vain ne, jotka oikeasti menestyvät alueella. Joillakin alueilla voi olla myös jo vanhaa kasvillisuuskantaa, mitä ei kannata poistaa vaan vaalia. Esimerkiksi Sippolan piha on ollut aikoinaan puutarha-aluetta, ja siellä kasvaa paljon mäkimeiramia eli oreganoa sekä maustetimjamia”, Sokkinen sanoo.
Nurmialueiden muuttaminen niityiksi ei suinkaan tarkoita, että alueet jätetään hoitamatta. Myös niityissä kasvaa rikkaruohoja, kuten pujoa, ohdaketta ja hevonhierakkaa. Näitä helposti alueita valtaavia kasveja itketään niitystä säännöllisesti, jotta ne eivät vie elintilaa herkiltä niittylajikkeilta.
”Niitty täytyy pitää puhtaana vieraslajeista, esimerkiksi lupiinista. Se täytyy myös niittää vähintään kerran vuodessa, sillä muuten se alkaa pusikoitumaan ja metsittymään”, Sokkinen sanoo.
Senaatin ja L&T:n yhteistyö luontohankkeiden parissa on sujunut hyvin.
”Arvostamme erityisesti L&T:n käytännönläheistä otetta ja olemme olleet todella tyytyväisiä yhteistyöhön. On hienoa, kun samalta toimijalta saa sekä asiantuntija-avun sekä konkreettisen palvelun”, Kanerva sanoo.
Sokkisen mukaan on tärkeää pystyä puhumaan asiakkaiden kanssa kumppanuustasolla varsinkin nykyisessä tilanteessa, jossa viherala on suuressa murroksessa.
”Viheralueiden rakentaminen vaatii nykypäivänä erilaista asennetta ja ajattelutapaa kuin vielä viisi vuotta sitten. Alueiden palauttaminen luonnontilaan ei tarkoita sitä, että alueita jätettäisiin hoitamatta, vaan että hoitotavat ja alueiden ulkonäkö muuttuvat. On tärkeää, että meillä on kumppaneita, jotka ymmärtävät luonnon monimuotoisuuden vaalimisen arvon, ovat valmiita tekemään toimenpiteitä sen eteen ja haastavat myös meitä siinä samalla”, Sokkinen sanoo.
Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa myös vuoden 2023 kasvukauden jälkeen esimerkiksi järkevöittämällä kiinteistöhuollon palvelukuvauksia niin, että ne huomioisivat jatkossa paremmin aluekohtaiset erityispiirteet ja vastuullisuusnäkökulmat.
