Vuosi 2016 toi tullessaan orgaanisten jätteiden kaatopaikkakiellon. Nyt suurin osa jätteestä ohjataan polttoon, jolloin EU:n yrityksille asettama 50 % kierrätysaste ei toteudu.
Orgaanisten jätteiden kaatopaikkakielto astui voimaan vuoden 2016 alussa. Sen johdosta kaatopaikoille ei saa enää viedä orgaanista eli biohajoavaa jätettä. Käytännössä biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan palavaa, maatuvaa ja lahoavaa materiaalia, kuten biojätettä, tekstiiliä, puujätettä, sanomalehtipaperia ja muovia.
Yritysten kierrätettävä vähintään 50 % syntyneestä jätteestä
Tällä hetkellä suurin osa orgaanisesta jätteestä ohjataan kaatopaikan sijasta polttoon, ja voimalaitoksia onkin noussut ympäri maata kuin sieniä sateella. Pitkällä aikavälillä tämä ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu, sillä orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon lisäksi yrityksiä velvoittaa EU-lainsäädäntö, joka vaatii yrityksiä kierrättämään vähintään 50 % syntyneestä jätteestä.
Poltto ei ole kierrättämistä vaan jätteen hyödyntämistä. Siten 50 % kierrätysastetavoite ei toteudu, jos suurin osa yrityksen tuottamasta orgaanisesta jätteestä poltetaan kierrättämisen sijaan. Mikä siis neuvoksi?
Puujäte, tekstiilit ja muovit kiertoon
Ensimmäinen askel on oikeaoppinen lajittelu. Kun materiaalit päätyvät alusta asti oikeaan laariin, niiden kierrättäminen on helpompaa. Monessa yrityksessä lajitellaankin jo esimerkiksi paperit, biojätteet ja pahvit omiin säiliöihinsä, mutta entä puujäte ja tekstiilit? Myös suurin osa muoveista on orgaanista jätettä, joten kaatopaikkakielto koskee myös niitä.
Tekstiilin kierrätys on Suomessa vielä lapsenkengissä, mutta uusia vaihtoehtoja lumppujen ja rikkinäisten tekstiilien hyödyntämiseen etsitään jatkuvasti. Muovia voidaan puolestaan jo nyt tehokkaasti hyödyntää teollisuudessa muovin raaka-aineena.
Myös puuhakkeen hyödyntämisestä on olemassa mielenkiintoisia esimerkkejä. Kertaalleen käytetystä puuhakkeesta on muun muassa tehty akustiikkalevyjä, jotka parantavat tilojen akustiikkaa ja vähentävät meluhaittoja.
Taustalla Suomen sitoutuminen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen
Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon ja kierrätysvaatimuksen taustalla on Suomen ja laajemmin koko EU:n sitoutuminen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Lainsäädännön noudattamista valvotaan kaatopaikoilla ja väärään paikkaan orgaanisia jätteitä toimittavat yritykset saavat aiheesta selvityspyynnön.
Silloin kun yrityksillä on voimassa oleva jätehuoltosopimus, jätehuoltoyhtiö ohjeistaa tarvittaessa kierrätyksessä ja varmistaa, että jätteet päätyvät oikeaan paikkaan. Esimerkiksi meillä L&T:llä yli 90 % käsittelemästämme jätteestä päätyy hyötykäyttöön.
Jos et ole ihan varma, mihin laariin mikäkin jäte kuuluu, L&T:n Kierrätysbotti auttaa! Ja jos tavoitteenasi on kehittää kiinteistön jätehuoltoa, nappaa lukuun maksuton Kiinteistöpäällikön lunttilappu klikkaamalla alla olevaa kuvaa.
