21.01.2020 |

Onko rakennusjätteen 70 % kierrätystavoite mahdollista saavuttaa?

Vuonna 2012 voimaan astui Valtioneuvoston asetus, jonka mukaan 70 % rakennusjätteistä tulee kierrättää tai hyödyntää materiaalina vuoteen 2020 mennessä. Vuosi 2020 on täällä – saavutettiinko tavoite?

Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Suomen rakennustyömailla on tehty lukuisia toimenpiteitä kierrätysasteen nostamisen eteen. Jätejakeiden lajittelu on lisääntynyt, eikä kaikkia jätteitä heitetä enää sikin sokin yhdelle ja samalle lavalle. Kierrätyspuuta lajitellaan kierrätettäväksi entistä enemmän, ja muovin lajittelu myös työmailla on ottanut tuulta alleen.

Edistysaskeleista huolimatta 70 % kierrätystavoite osoittautui monelle rakennusliikkeelle liian suureksi haasteeksi, ja keskimääräinen kierrätysaste suurissa rakennusliikkeissä jäi 25-35 %:n pintaan.

Joutsenmerkki-kohteet edelläkävijöitä

Valonpilkahduksia kuitenkin löytyy: joissakin yksittäisissä Joutsenmerkki-kohteissa 70 % kierrätystavoite jopa ylitettiin. Tehokkaana kannustimena näissä kohteissa toimi pisteytysjärjestelmä, jossa lisäpisteitä sai kierrätystavoitteen täyttymisestä.

Kannustimen lisäksi avainasemassa oli kierrätyspuun lisääminen lajitteluvalikoimaan. Koska keskimäärin 30 % rakennustyömaiden kokonaisjätemäärästä on puuta, kierrätystavoitteen saavuttaminen – puhumattakaan sen ylittämisestä – ei onnistu, ellei puujätettä ohjata polton sijasta kierrätykseen.

Uudenlaiset tavat hyödyntää kierrätyspuuta joko sellaisenaan tai erilaisten tuotteiden valmistuksessa ovat pienentäneet kierrätyskustannuksia. Tästä hyvänä esimerkkinä kuormalavojen kierrätys.

Takamatkalaisten tavoite: perustekeminen kuntoon

Pelkkä puujätteen kierrättäminen ei kuitenkaan riitä kierrätystavoitteen saavuttamiseen, vaan perustekemisen on myös oltava kunnossa. Tämä tarkoittaa, että kaikki rakennustyömaalla syntyvät kierrätysjakeet on lajiteltava erikseen, ja niille on myös löydyttävä omat lajitteluvälineensä.

Usein tässä vaiheessa rakennustyömailla kuulee valittelua tilan puutteesta. Valittelijoille vastaisin, että ahtaallekin työmaalle löytyy ratkaisunsa. Esimerkiksi kombilavat, raksasäkit ja puristimet auttavat pitämään kierrätysjakeet poissa jaloista ja kulkureiteiltä. Samalla työturvallisuus paranee kun kompastumisriski pienenee.

Olemme myös parhaillaan kehittämässä uudenlaista työmaasuunnitelmaa ja työvaihekohtaista ohjeistusta lajitteluun, jossa huomioidaan entistä paremmin eri työmaavaiheissa syntyvät jätejakeet. Kun eri vaiheissa syntyvät jätejakeet ovat etukäteen selvillä, työmaalle voidaan tuoda vain ne keräysvälineet, jotka juuri sillä hetkellä tarvitaan.

Näin ylimääräiset keräysvälineet eivät vie ahtaalla työmaalla turhaan tilaa.

Tulevaisuudessa odotukset vain kasvavat

Jos 70 % kierrätystavoitteen saavuttaminen tuntui haastavalta, tulevaisuudessa tavoitteet tulevat vain kasvamaan. Nyt alkaakin olla viimeinen hetki laittaa peruslajittelu kuntoon, jotta kasvavat tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Rakennustyömaat eivät kuitenkaan ole kierrätystalkoissa yksin, sillä uusia keinoja hyödyntää rakennustyömaalla syntyvää jätettä kehitetään jatkuvasti. Samalla eri jätejakeiden lajittelumahdollisuudet vain lisääntyvät, kun esimerkiksi villan ja muovieristeiden erilliskeräykset starttaavat.

Elämmekin jännittäviä aikoja rakennustyömaiden kiertotalouden parissa! Jos kaipaat suunnitteluapua rakennustyömaan jätehuollon tehostamiseen tai osaavan kumppanin lajittelun edistämiseen, ota ihmeessä yhteyttä. 

Autamme teitä mielellämme viemään rakennustyömaiden lajittelun uudelle vuosikymmenelle.

Kaipaatko vinkkejä rakennustyömaan jätehuollon suunnitteluun?

Ota yhteyttä L&T:n asiantuntijoihin!

×

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi

Valitse sinua kiinnostavat aiheet.