Asiakastarinat
10.10.2022 |

Näkökulmia jätteiden kierrättämisen ilmastohyötyihin

Millainen yhteys on kierrättämisellä ja ilmastolla? Arvoketjussa on syytä sukeltaa syvemmälle, jotta kierrättämisen todelliset päästösäästöt tulevat ilmi. Tässä blogissa L&T:n johtava ympäristövastuun asiantuntija Antti Pitkämäki pohtii kiertotalouden ilmastohyötyjä sekä arvoketjun että yritysten näkökulmasta.

Kiertotaloutta ja jätteiden kierrättämistä pidetään yhtenä merkittävänä keinona torjua ilmastonmuutosta, ja esimerkiksi yksi EU:n korostamista kiertotalouden hyödyistä onkin nimenomaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tästä huolimatta yritysten hiilitiekartoissa ja ilmastostrategioissa kierrättäminen ei useinkaan nouse merkittäväksi kasvihuonekaasupäästöjä vähentäväksi toimenpiteeksi.

L&T:n yritysasiakkailleen tuottama kasvihuonekaasupäästöjen raportointikaan ei välttämättä anna kasvihuonekaasupäästöjen osalta selkeästi parempia tuloksia, vaikka asiakas olisi lisännyt kierrätystään. Kierrätetyt jätteet päätyvät kierrätysraaka-aineiksi, joilla on usein huomattavasti pienempi hiilijalanjälki kuin vastaavilla neitseellisillä raaka-aineilla, joten luulisi, että kierrätyksen lisääminen näkyisi pienempinä kasvihuonekaasupäästöinä. Mistä on kyse?

Yrityskohtainen jätehuollon hiilijalanjälki

Yrityskohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käytetään yleisesti GHG-protokollan mukaista laskentaa. GHG-protokollan mukaisesti yrityksen tuottamien jätteiden osalta yrityksen hiilijalanjälkeen vaikuttavat päästöt, jotka syntyvät jätteiden kuljettamisesta, käsittelystä uusioraaka-aineiksi tai polttoaineiksi tai loppusijoittamisesta.

Jätteiden tai niistä tehtyjen uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvät päästöt eivät itse asiassa vaikuta jätteet tuottaneen yrityksen hiilijalanjälkeen millään tavalla. Esimerkiksi jos jäte hyödynnetään energiana jätteenpolttolaitoksessa, katsotaan tästä syntyvien päästöjen olevan polttolaitoksen suoria päästöjä ja syntyneen energian hyödyntäjien epäsuoria päästöjä. Näin jätteet tuottaneelle taholle allokoituu näistä jätteistä ainoastaan päästöt, jotka syntyivät jätteen kuljettamisesta polttolaitokselle.

ymparistonetti_hiilijalanjalkilaskenta_kaavio_-1Kuva 1. Yrityksen jätehuollon hiilijalanjäljen laskenta: yritys X:lle allokoituu vain katkoviivojen sisäpuolella olevat jätehuollon päästöt.

Asiaa voi hahmottaa esimerkin kautta. Esimerkiksi jos yritys X toimittaa 1000 tonnia muovipakkausjätettä energiahyötykäyttöön, saadaan yritykselle laskettua seuraavat päästöt kuvassa näkyvien L&T:n käytössä olevien päästökertoimien[1] perusteella:

Lassila Tikanoja Antti Pitkämäki hiilijalanjälki lähtötilanteessaKuva 2. Muovijätteen (1000 t) energiahyödyntämisen vaikutus yritys X:n hiilijalanjälkeen

Tämä vastaa noin kolmen suomalaisen keskimääräisiä vuosipäästöjä. Jos yritys X toimittaakin mainitut 1000 t muovipakkausjätettä kierrätykseen, tapahtuu päästöille seuraavaa:

Lassila Tikanoja Antti Pitkämäki hiilijalanjälki kierrätykseen siirtymisen jälkeenKuva 3. Muovijätteen (1000 t) kierrättämisen vaikutus yritys X:n hiilijalanjälkeen

Tämä vastaa noin 6 suomalaisen vuosipäästöjä – yrityksen X laskennalliset kasvihuonekaasupäästöt siis kasvoivat, kun kierrätystä lisättiin. Taustalla on etenkin se, että jätteenkuljetuksen päästöt kasvoivat merkittävästi. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että muovinkierrätyslaitos sijaitsee kauempana kuin jätteenpolttolaitos. Käytännössä kuljetusten päästökertoimet ovat aina tapauskohtaisia, mutta käytännössä lähin kierrätyslaitos sijaitsee usein kauempana kuin lähin polttolaitos. Käytetyt päästökertoimet ovat esimerkkilukuja L&T:n tietokannoista.

Kierrätyksen todelliset ilmastohyödyt

Mitä jos yritys X:n GHG-protokollan mukaisen hiilijalanjäljen sijaan tarkasteltaisiinkin kierrätyksen todellisia hyötyjä, eli mitä tarkoittaa, kun 1000 tonnia kierrätettyä muovia päätyy muoviteollisuuden raaka-aineeksi neitseellisiä raaka-aineita korvaamaan? Kirjallisuudesta löytyy päästökerroin, jonka mukaan käytettäessä kierrätysmuovia raaka-aineena säästetään 1181 kg CO2e:tä per tonni raaka-ainetta verrattuna neitseelliseen raaka-aineeseen[2]. Näin ollen kierrätykselle saadaan laskettua seuraava ilmastohyöty:

Lassila Tikanoja Antti Pitkämäki ilmastohyödyt arvoketjussaKuva 4. Muovijätteen (1000 t) kierrättämisen ilmastohyödyt arvoketjussa

Tämä vastaa 115 suomalaisen keskimääräisiä vuosipäästöjä, eli noin paljon päästöt vähenevät kierrätykseen siirryttäessä. Usein jätteenpolton hyötynä tuodaan esille se, että se korvaa fossiilisia polttoaineita, mutta muovin osalta poltosta ei saada laskennallista ilmastohyötyä, sillä muovi on itsessään fossiilisista raaka-aineista valmistettua ja näin ollen ”fossiilista polttoainetta”.[3]

Vaikka yritys X:n standardinmukaisen hiilijalanjälkilaskennan näkökulmasta muovijätteiden kierrätys äkkiseltään silmäiltynä siis vaikuttaisi olevan turhaa, on kierrättämisellä arvoketjua pidemmälle tarkastelemalla havaittavissa merkittävä ilmastohyöty säästettyjen päästöjen muodossa. Vaikka standardinmukaisesta laskennasta johtuen yritys X ei voikaan näitä säästettyjä päästöjä vähentää hiilijalanjäljestään, voi yritys kuitenkin erikseen kertoa näistä hyödyistä esimerkiksi vastuullisuusviestinnässään ja kuvatessaan yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Viesti voisi olla vaikkapa seuraavanlainen: Edistämällä muovijätteidemme kierrätystä autoimme muoviteollisuutta vähentämään päästöjä yli sadan suomalaisen vuosipäästöjen verran.

Tässä esitetyn esimerkin oli tarkoitus osoittaa, että vaikka kierrätys ei useinkaan näyttäydy yrityksille olennaisena ilmastotekona eikä merkittävänä keinona vähentää yrityksen CO2-jalanjälkeä, on kiertotaloudella todellisuudessa suuri potentiaali ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jätteiden kierrätyksen edistäminen on joka tapauksessa jo useimmilla yrityksillä ympäristöohjelmassa mukana eräänlaisena itseisarvona, ja hyvä niin.

Ota yhteyttä L&T:n kiertotalousosaajiin!

 

[1] Lähteenä L&T:n Ympäristönetti-palvelun päästökertoimet. Esikäsittelyn päästöt perustuvat laitoksilta saatuihin keskiarvoisiin tietoihin. Logistiikan päästöt perustuvat jäteautojen todellisiin ajettuihin kilometreihin, joista on poimittu tähän tarkasteluun esimerkkiluvut.

[2] Turner DA, Williams ID, Kemp S (2015) Greenhouse gas emission factors for recycling of source-segregated waste materials. Resources, Conservation and Recycling, 105A, 186-197

[3] Biopohjaisten muovien osuus kaikista muoveista on tätä kirjoittaessa vielä niin vähäinen, että sillä ei ole merkitystä polton päästöjä tarkasteltaessa.

×
Tutustu kiertotalousosaajiimme

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi

Valitse sinua kiinnostavat aiheet.