Vähittäiskaupan alalla vastuullisuus on tärkeä osa jokapäiväistä arkea. Muovin ja ruokahävikin vähentäminen sekä energia- ja materiaalitehokkuuden kasvattaminen näkyvät myös asiakkaille, eikä syyttä. Mitä enemmän suomalaisten kuluttajien tietoisuus ympäristön tilasta ja valintojen vaikutuksista kasvaa, sitä herkemmin he ovat valmiita äänestämään jaloillaan.
Yritykset toimialasta riippumatta pyrkivät pienentämään hiilijalanjälkeään lukuisin eri tavoin. Päivittäistavarakaupan toimijoiden keskuudessa tämän hetken kuuma peruna on EU:n F-kaasuasetuksena tunnettu lakimuutos, jonka myötä fluorattujen kasvihuonekaasujen käytöstä luovutaan asteittain. Näiden F-kaasuina tunnettujen kylmäaineiden käyttö lisääntyi, kun otsonikerrosta heikentävistä CFC- ja HCFC-aineista luovuttiin.
F-kaasuasetuksen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:n päästövähennystavoitteiden mukaisesti, ja se astui voimaan vuoden 2020 alussa. Vastuullinen yritys valitsee mahdollisimman aikaisessa vaihtoehdon, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän nyt ja tulevaisuudessa.
Mistä ympäristöystävällisen kylmäaineen tunnistaa?
Kylmäaineiden ympäristövaikutuksia mitataan tunnusluvuilla GWP (Global Warming Potential), ODP (Ozone Deployment Potential) ja TEWI (Total Equivalent Warming Impact).
GWP on indeksiluku, joka kertoo kylmäaineen kasvihuonehaitallisuuden. Kaikkia kylmäaineita verrataan hiilidioksidiin, jonka GWP-arvoksi on sovittu matalin mahdollinen, siis luku yksi. Hiilidioksidin ympäristövaikutukset ovat niin minimaaliset, ettei sen käyttöä tulla rajoittamaan nyt sen enempää kuin tulevaisuudessakaan.
ODP-arvo puolestaan ilmaisee kylmäaineen suhteellisen haitallisuuden otsonikerrokselle asteikolla 0–1,0. Referenssiaineena on kylmäaine R11, jonka arvoksi on sovittu korkein mahdollinen eli 1,0. Kolmas arvo, TEWI, kertoo kylmälaitoksen koko eliniän kasvihuonehaitallisuuden huomioiden sekä suorat kylmäainepäästöt että laitteiston energiankulutuksesta johtuvat CO2-päästöt. Nämä arvot toimivat kansainvälisinä mittareina eri kylmäaineiden ympäristövaikutuksia vertaillessa.
Luonnonmukaisten kylmäaineiden GWP-arvo on lähellä nollaa. Hiilidioksidin lisäksi näitä ovat ammoniakki sekä HC-aineet eli hiilivedyt, joista kylmäaineina käytetään propaania ja isobutaania. Jälkimmäisten haittapuolena on aineiden palamisherkkyys, minkä vuoksi niiden käyttöä on rajoitettu. Ammoniakin negatiivisena puolena on sen myrkyllisyys, joka voimistuu alhaisissa lämpötiloissa.
Miten kylmäjärjestelmän ympäristöystävällisyyteen voi vaikuttaa?
Kylmätekniikka voi viedä jopa yli 50 % päivittäistavarakaupan energiankulutuksesta. Siksi elintarvikemyymälän kylmälaitejärjestelmän saneerausta suunnitellessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota kylmäaineen ja koko kylmälaitoksen energiatehokkuuteen, mikä on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa.
Energiankulutukseen voidaan vaikuttaa kalusteiden kansilla ja ovilla, jotka asiakkaan on helppo avata ja sulkea ja jotka pudottavat kylmätehon tarvetta oleellisesti. Yöaikaan myymälän ollessa suljettuna kylmätehoa voidaan vähentää yöverhoilla.
Energiatehokkuuteen vaikuttavat myös kylmäaineen ja -järjestelmän LTO-ominaisuudet. Pienet koneistot luovuttavat jäähdytysprosessissa muodostuneen lämpöenergian tavallisesti suoraan ilmaan.
Isommissa, market-kokoluokan myymälöiden käytössä olevissa kylmäkoneistoissa lauhdelämmöstä saatavaa lämpöenergiaa voidaan hyödyntää myös muualla, kuten lattialämmityksessä, käyttöveden lämmityksessä tai tuloilman lämmityksessä. Kylmäjärjestelmän korkean hyötysuhteen tavoittelu tarkoittaa myymälälle pienemmän hiilijalanjäljen lisäksi selvää säästöä käyttökustannuksissa.
Kylmäjärjestelmien ympäristövaikutuksia kasvattavat erityisesti vuototilanteet sekä huolimattomuus kylmäainejätteitä ja vanhoja laitteistoja hävittäessä. Riskien minimoimiseksi vastuullisesti toimiva yritys panostaa energiatehokkuuden lisäksi kylmälaitteiston turvallisuuteen, lainmukaiseen valvontaan ja kierrätyksen järjestämiseen.
Kylmälaitoksen omistajalla on vastuu myös turvallisuudesta
Yksikään kylmäaine ei ole täysin ongelmaton. Kylmälaitoksen omistajan vastuulla onkin varmistaa kylmälaitoksen turvallinen käyttö, laitteiden ammattimainen asennus ja asianmukainen huolto valtuutetuilla toimijoilla sekä lainmukaisesti toteutettu käytön valvonta. Koska kylmäjärjestelmä sijoitetaan julkiseen tilaan, on paloturvallisuuden kanssa oltava tarkkana.
Ympäristötekijöiden lisäksi kylmäaineiden vertailussa on siis huomioitava monta eri näkökulmaa. Tällä hetkellä market-kokoluokan ja sitä suuremmissa myymälöissä hiilidioksidijärjestelmä on riskittömin vaihtoehto. Sen vaikutukset ympäristöön ovat minimaaliset, LTO-ominaisuudet erinomaiset ja turvallisuus elintarvikkeille taattu, sillä bakteerien kasvua estävien ominaisuuksien ansiosta hiilidioksidia käytetään myös elintarvikepakkausten suojakaasuna.
Hiilidioksidin haittapuolia ovat sen korkea käyttöpaine sekä hajuttomuus, minkä vuoksi sitä ei vuototilanteessa voi ihmisaistein havaita ainakaan lyhyessä ajassa. Vuototilanteet ovat kuitenkin äärimmäisen harvinaisia, kunhan laitoksen suunnittelu, asennus ja huolto on toteutettu asianmukaisella tavalla. Hiilidioksidikoneiston omistajan vastuulla on järjestää laitoksen valvonta sekä varmistaa, että koneistoon on asennettuna hiilidioksidivaroitin mahdollisen vuodon varalle.
Hiilidioksidin korkea käyttöpaine on nykyteknologian ansiosta helposti hallittavissa. Eroa muihin kylmäaineisiin on lisäksi hiilidioksidin vaatiman putkiston pienempi koko. Näistä tekijöistä johtuen on hiilidioksidiin siirryttäessä koko järjestelmä vaihdettava uuteen, mikä nostaa kylmälaitesaneerauksen kustannuksia, mutta edullisten käyttökulujen, 10 % pienemmän energialaskun sekä matalamman hiilijalanjäljen ansiosta hiilidioksidijärjestelmä maksaa investoinnin takaisin laitteiston kokoonpanosta riippuen keskimäärin 8–10 vuodessa.
Raha ei kuitenkaan ole saneerauksen edessä olevien myymälöiden suurin ongelma. Kylmätekniikan alaa riepotteleva työvoimapula asettaa haasteita, joihin pätevät ratkaisut ovat kiven alla.
L&T mukana taistelussa kylmätekniikan osaajapulaa vastaan
Kylmäalan työntekijäpula on hälyttävä – uusien ammattilaisten tarve on jo pelkästään Suomessa yhtä suuri kuin kylmälaitesaneerausta kaipaavien myymälöiden määrä. Avoimia työpaikkoja on alalla parhaillaan 400, ja seuraavan viiden vuoden kuluessa 700–800 eläkeiän saavuttavaa osaajaa poistuu työelämästä. Nuoria valmistuu ammattiin tasaisesti, mutta tuoreiden tutkintotodistusten määrä ei yllä lähellekään kylmäalan todellista tarvetta.
Kun yhtälöön lisätään kaupanalan saneerauksien samanaikainen tarve, kylmälaitteiden ja komponenttien pitkittyvät toimitusajat sekä alueellisten kylmäasennusurakoitsijoiden rajallisuus, on suuri osa kaupoista vääjäämättä vaikeuksissa.
Kiertotalouden ammattilaisena vastuullisuus on tärkeä osa myös meidän arkeamme. Me L&T:lla olemme Huomisella töissä ja teemme kaiken mahdollisen, että kylmätekniikan osaajia riittää Suomessa jatkossakin.
Jatkuvan oppisopimuskoulutuksen lisäksi olemme viime syksynä lanseeranneet talon sisäisen koulutusohjelman, jonka ansiosta L&T:lla työskentelevät sähkö- ja LVI-asentajat voivat kouluttautua työn ohessa kylmätekniikan osaajiksi. Koulutusohjelma toteutetaan yhteistyössä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa, ja pyrimme sen avulla tekemään oman osamme helpottaaksemme nykyistä ja tulevaa työntekijäpulaa kylmätekniikan alalla sekä luomaan työpaikkoja vuosikymmeniksi eteenpäin.
Mitä muuta päivittäistavarakaupan kylmäjärjestelmän uusijan on otettava kylmälaitesaneerauksessa huomioon? Vältä sudenkuopat jo suunnitteluvaiheessa lataamalla maksuton muistilista tulevan kylmälaitesaneerauksen toteuttamisen tueksi.
Lue myös
