08.04.2019 |

Muovissa on potentiaalia

Julkisuudessa käytävässä muovikeskustelussa palstatilaa on saanut eniten huoli muovin aiheuttamasta roskaantumisesta ja sen synnyttämistä ympäristö- ja terveyshaitoista. Kiertotalouden näkökulmasta muovi on samalla suuri mahdollisuus.

Muovimateriaalista vain alle 6 % käytetään uudelleen, jolloin EU:n arvion mukaan Euroopassa menetetään muovipakkausten arvosta vuosittain 70-100 miljardia euroa hautaamalla sitä kaatopaikoille tai polttamalla sitä sekajätteen joukossa.

Muovilla on myös kriittinen rooli ilmastopäästöjen vähentämisessä. Usein unohdetaan, että muovituotteeseen sitoutuu yhtä paljon hiiltä kuin sen valmistus aiheuttaa. Jos muovia ei käytetä uudelleen vaan se poltetaan, muovin aiheuttamat päästöt kaksinkertaistuvat.

Muovi on ilmastonmuutoksen torjunnan keskiössä

ECF:n (European Climate Foundation) ja Sitran julkaisema selvitys osoittaa, että muovin ja kolmen muun materiaalin – alumiinin, teräksen ja betonin – uudelleenkäytön edistäminen on kriittistä Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisellä kehitysuralla muovin aiheuttamien CO2-päästöjen ennustetaan kasvavan Euroopassa 76 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaisi 233 miljoonaa CO2-tonnia, mikä vastaa nelinkertaisesti Suomen nykypäästöjä.

Muovin kierrätys kytkeytyy siis ilmastonmuutoksen torjunnan keskiöön ja on myös taloudellisesti fiksua ja kestävää liiketoimintaa. Suurin osa muovista on kierrätettävissä ja muovin tehokkaalla uudelleen käytöllä ja kierrätyksellä voidaan täyttää 60 % muovin tarpeesta Euroopassa vuoteen 2050 mennessä ja samalla puolittaa muovin aiheuttamat CO2-päästöt.

Muovi on iso mahdollisuus kierrätystavoitteiden saavuttamisessa

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan säädöskokonaisuutta, jolla pyritään saamaan yhdyskuntajätteen materiaalikierrätys kasvu-uralle. Suomi on EU:n Early Warning -menettelyssä sen vuoksi, että meidän ei ennakoida saavuttavan EU:n 50 % kierrätystavoitetta vuoteen 2020 mennessä. Samanaikaisesti EU:n kiertotalouspaketti kiristää niin yhdyskuntajätteen kuin pakkausjätteiden kierrätysastetta entisestään. Tulevat tavoitteet merkitsevät sitä, että lähes 700 000 tonnia eli 24 % yhdyskuntajätteestä pitäisi ohjata energiahyötykäytöstä materiaalikierrätykseen seuraavan 16 vuoden aikana. Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysasteen pitäisi nousta tasolta 42 % tasolle 65 %.

Tavoite on haastava, mutta realistinen. Tilastokeskuksen julkaiseman viimeisimmän tilaston mukaan peräti 43 % yhdyskuntajätteestä on edelleen sekajätettä. Tulevat kierrätystavoitteet edellyttävät, että sekajätteen määrä puolitetaan tehostamalla jätteen syntypaikkalajittelua.

HSY:n julkaiseman Pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan lähes 40 % sekajätteestä on edelleen biojätettä eli sen tehokas talteenotto on avainasemassa tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Biojätteen rinnalla toinen iso mahdollisuus on muovin kierrätyksessä. HSY:n tilaston mukaan sekajätteessä on 15 % muovia. Näiden lukujen valossa voidaan arvioida, että tehokkaalla muovinkierrätyksellä voidaan nostaa yhdyskuntajätteen kierrätysastetta 3-5 %- yksiköllä ja samalla leikata jätteenpolton fossiilisia CO2-päästöjä 80 %:lla. Muovissa on potentiaalia.

Jorma Mikkonen
Yhteiskuntasuhdejohtaja

tietopankki-cta

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi

Valitse sinua kiinnostavat aiheet.

Kiinnostuitko?

Jätä yhteystietosi niin olemme sinuun yhteydessä.