Siirry sisältöön

Uratarina

Mielekäs työ -hanke loi uusia alkuja

<span id="hs_cos_wrapper_name" class="hs_cos_wrapper hs_cos_wrapper_meta_field hs_cos_wrapper_type_text" style="" data-hs-cos-general-type="meta_field" data-hs-cos-type="text" >Mielekäs työ -hanke loi uusia alkuja</span>

Kun työelämästä on syrjässä pitkän aikaa, eivät perinteiset kuntoutustavat enää riitä. L&T:n ja Kide-säätiön hanke onnistui siinä, missä muut olivat jo luovuttaneet.

Keikkatyöläinen, viikonloppusiivooja ja kiinteistönhoitaja. L&T:llä on tälläkin hetkellä auki yli sata palvelualan paikkaa. Työmarkkinoilta ei löydy työvoimaa. Samaan aikaan työmarkkinoiden ulkopuolella on satojatuhansia ihmisiä, jotka pitäisi saada työn kautta integroitua yhteiskuntaan ja tässä L&T voi auttaa.

L&T:n yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen on huolissaan työmarkkinoilta katoavasta joukosta. Mukana on esimerkiksi nuoria, jotka eivät ilman erityistoimia kykene työllistymään.

Työmarkkinat ovat pysyvästi muuttuneet. Jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut saadaan turvattua työmarkkinoiden ulkopuolelle ajautuneet ryhmät tarvitaan töihin ja meidän pitää uudistaa ajattelumallit ja prosessit perinteisestä työkykyjohtamisesta työuran elinkaarin johtamiseen.

”Tällä hetkellä ihmiset luokitellaan mustavalkoisesti työkykyiseksi tai osatyökykyisiksi. Meidän pitäisi jatkossa puhua enemmän toimintakyvystä, miten sitä kehitetään työuran eri vaiheissa.

 

Elämänhallinta kuntoon

Jorma Mikkosen mukaan yritysten on kannettava vastuunsa henkilöstön toimintakyvyn ylläpitämisessä. Kysymys työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä ihmisistä on myös taloudellinen: työkyvyttömyystapaukset vaikuttavat suoraan yrityksen . eläkevakuutusmaksuihin.

”Mitä paremmin hoitaa asiat, sitä alhaisemmat ovat kustannukset. Huonoimman ja parhaimman maksuluokan vaikutus palkkakustannuksiin on lähes kymmenen prosenttia.”

L&T:llä on huomattu, että syrjäytyminen voi tapahtua helpostikin.  Jo puolen vuoden poissaolo töistä voi suistaa elämän raiteiltaan.

”Väitän, että jos elämänhallinnasta osattaisiin huolehtia, olisi siinä iso mahdollisuus torjua syrjäytymistä. Nyt se pallo ei kuulu oikein kenellekään. Nykyisessä tilanteessa perinteiset työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön ammatillisen kuntoutuksen keinot eivät enää riitä, vaan tarvitaan uudenlaisia keinoja”, Mikkonen sanoo.

Keikkatyöläinen, viikonloppusiivooja ja kiinteistönhoitaja. L&T:llä on tälläkin hetkellä auki yli sata palvelualan paikkaa. Samaan aikaan työmarkkinoiden ulkopuolella on satojatuhansia ihmisiä. Vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 19 000 henkilöä, ja määrä kasvoi edellisvuodesta.

Yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeen syyt ovat mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

L&T:n yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen on huolissaan työmarkkinoilta katoavasta joukosta. Mukana on esimerkiksi syrjäytyneitä nuoria. Tarvittaisiin asenteiden ja keinojen muutosta, jotta työhön kykenevät ihmiset saataisiin mukaan.

”Meillä ei työvoima enää riitä. Nyt käytämme työvoimaa haaskaavasti luokittelemalla ihmiset työkykyisiksi tai työkyvyttömiksi. Pitäisi osata ajatella, että paljonko suorituskykyä on jäljellä ja kuinka sitä ylläpidetään.”

Töissä pitkästä aikaa

Mikkosen peräänkuuluttamia uusia keinoja kokeiltiin vuonna 2018 alkaneessa Mielekäs työ -hankkeessa, jonka L&T toteutti yhdessä ihmisoikeuksiin keskittyneen Kide-säätiön kanssa. Hiljattain päättyneen hankkeen tavoitteena oli saada joukko entisiä L&T:n työntekijöitä takaisin työelämään.

Hankkeeseen osallistui kahdeksan ihmistä eri puolilta Suomea. Ryhmässä oli muun muassa mielenterveyden ongelmia, alkoholismia ja sosiaalisten tilanteiden arkuutta. Ryhmäläisiä yhdisti se, että kukaan ei ollut vuosiin käynyt töissä.

”Suurin ongelma oli se, että elämänhallinta oli menetetty. Kymmenenkin vuotta kuntoutustuella tekee erakoksi. He ovat ihmisiä, jotka ovat käyneet vakuutusyhtiön tarjoaman perinteisen työelämäkuntoutuksen kaikki vaiheet läpi. Eli kädet oli nostettu oikeasti pystyyn, heille ei ollut enää mitään tarjottavaa”, Kide-säätiön ylilääkäri Pekka Tuomola kertoo.

Mikä hankkeessa sitten oli erilaista verrattuna perinteisiin menetelmiin?  Se, että ihmiset olivat työsuhteessa Kide-säätiöön. Palkka tuli osin kuntoutusrahana eläkevakuutusyhtiöltä, osan maksoi L&T.  Työtehtävänä oli se, että piti kuntoutua.

”Palkassa ehkä tärkeintä on sen psyykkinen puoli. Pitkästä aikaa voi sanoa, että on oikeasti töissä”, Tuomola sanoo.

hanna_jakku_006.jpg Mielekäst työ Lassikon juttukuva

Perusasiat kuntoon ensin

Työntekijät noudattivat Tuomolan rakentamaa viikko-ohjelmaa, joka lähti perusasioista: aamulla piti herätä yhdeksään mennessä tai tuli soitto perään.  Ryhmäläiset saivat tabletit, joiden avulla työtehtävät tuli palauttaa säännöllisin väliajoin. Myös ruokailuun kiinnitettiin huomiota, ja ryhmäläisiä rohkaistiin liikkumaan personal trainerin avustamana.

Hankkeeseen osallistuneet tapasivat kasvokkain muutaman kuukauden välein ja muuten yhteyttä pidettiin useampi kerta viikossa skypen välityksellä. Lisäksi työntekijöillä oli oma whatsapp-ryhmä, jolla he pitivät yhteyttä toisiinsa.

Pekka Tuomola ja ryhmäläisten esihenkilö, Kide-säätiön palvelupäällikkö Natalia Tuomola olivat tavoitettavissa viikonloppuina ja kellonaikaan katsomatta.

Kun työnä on kuntoutua, myös tehtävät ovat hieman erilaisia. Ryhmäläisten tehtävät käsittelivät itsetuntoa, omaa osaamista ja omia vahvuuksia. Vastauksia pohdittiin ryhmissä. Hankkeen edettyä tehtävissä siirryttiin käsittelemään yhä enemmän työelämää.

Hankkeeseen pääseminen lottovoitto

Virallisesti hanke päättyi vuoden 2020 alussa, mutta ryhmäläiset voivat edelleen olla tarvittaessa yhteydessä Tuomoloihin.

Tavoite, jossa kaikki kahdeksan olisivat päässeet takaisin työelämään, ei toteutunut. Tuomola ja Mikkonen pitävät hankkeen lopputulosta silti erinomaisena, kun huomioidaan vaikea lähtökohta: kaksi ryhmäläistä pääsi työharjoitteluun ja kaksi opiskelemaan. Jotkut innostuivat liikunnasta ja ottivat sen osaksi päivärutiinejaan.

Kaikki saivat myös uusia ystävyyssuhteita. Ryhmäläisiltä tuli palautetta, että oli suorastaan lottovoitto päästä mukaan hankkeeseen.

”Tavoitteena oli näyttää yhteiskunnalle, että aina on toivoa. Kun tehdään asioita oikein, voidaan luoda uskoa tulevaisuuteen ja pystytään palauttamaan ihmiset yhteiskuntaan. Meillä oli tässä kaikista vaikein kohderyhmä, joista puolet sai apua. Mitä voitaisiinkaan saada aikaiseksi, jos heitä pystyttäisiin auttamaan paljon aikaisemmin”, Mikkonen pohtii.

Mielekäs työ hanke saattaakin saada tulevaisuudessa jatkoa jossain toisessa muodossa.

Lue lisää L&T:n monimuotoisuustyöstä