12.02.2020 |

Meiralla rakennettiin kiertotalouden oppikirjaesimerkki

Iso osa Meiran kahvista paahtuu biokaasulla, jonka raaka-ainetta on omasta tuotannosta syntynyt jäte. Mitään ei mene hukkaan, ja idean toteuttaminenkin vaati vain hieman uutta ajattelua.

Helsingin Vallilaan kuuluu oleellisesti kaksi asiaa: ratikoiden kirskunta ja paahdetun kahvin huumaava tuoksu. Jälkimmäinen tulee Meiran paahtimolta, joka on hektisen pääkaupungin keskellä pysynyt 85-vuotias kaunis teollisuuskiinteistö.

Meiran varastossa on lavoilla satoja tonneja raakakahvia. Trukin haarukassa 70 kilon juuttisäkit kiitävät hihnalle, ja puhdistus-, punnitus- ja sekoitusvaiheiden jälkeen pavut päätyvät muutamaksi minuutiksi paahtoon. Kuumailmakierron lämpötila on jopa yli 500 astetta, ja paahdetun pavun loppulämpötila reilu pari sataa astetta.

Meiralta tulee vuodessa lähes 13 miljoonaa kiloa kahvia. Siitä noin miljoona kiloa paahdetaan energialla, jonka lähde on täällä samassa paikassa: tuotannon sivuvirtana syntyvästä kahvijätteestä jalostetaan biokaasua, jota käytetään paahtamisessa tarvittavan lämmön lähteenä.

”Hanke alkoi, kun mietittiin eri jätevirtojen hyödyntämistä. Silloin nousi esille, että kahvijäte kannattaisi hyödyntää biokaasun tuotannossa”, kertoo L&T:n ympäristömanageri Olli ”Opa” Erjama.

”Aiemmin kahvijäte meni polttoon, mutta nyt se saa uuden elämän. Anaerobiseksi hajottamiseksi kutsutussa prosessissa kahvijätteestä syntyy biokaasun ohella ravinnejäännöstä, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi peltolannoitteena”, täydentää L&T:n energiatehokkuusasiantuntija Oskari Raitanen.

Täydellinen kiertotalouden esimerkki

Kahvijäte on rikkonaista papua, kahvipölyä sekä paahdossa irtoavaa pavun kuorta. Kaikkiaan sitä syntyy noin 160 tonnia vuodessa. Jalostus biokaasuksi tapahtuu Labion laitoksella Lahdessa, ja Meira ostaa kaasun sen jakelusta vastaavalta Suomen Kaasuenergialta.

Vallilassa onkin rakennettu oppikirjaesimerkki siitä, miten kiertotalous toimii puhtaimmillaan. Meiralla on oltu hankkeeseen erittäin tyytyväisiä.

”Onnistumisesta kertoo se, että suunnittelu alkoi elokuussa, nyt ollaan jo toteutusvaiheessa. Alussa tästä tulee tietysti kustannuksia, mutta kokonaisuus istuu loistavasti strategiaamme. Tällä tehdään konkreettisia hyviä tekoja”, iloitsee Meiran strategia- ja vastuullisuusjohtaja Marleena Bask.

Kahvijätteen kierrätys vähentää Meiran hiilidioksidipäästöjä noin 77 tonnia vuodessa ja nostaa kierrätysastetta 21 prosenttiyksikköä. Bask toivoo, että heidän esimerkkinsä innostaisi myös muita yrityksiä.

”Ei maapalloa kukaan yksin pelasta, vaan jokaisen täytyy kääriä hihat. Kaikkien pitää tehdä töitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.”

Kuten kaikille yrityksille, vastuullisuus on elintärkeää Meirankin menestykselle.

”Asiakkaat ovat vaativia, ja se on hyvä asia. Suomalainen kauppa on näissä asioissa edelläkävijöitä maailmassa. Myös kuluttajien ostokriteerinä vastuullisuus lisääntyy koko ajan. Meidän visiomme on ’Reilusti parempiin hetkiin’, ja sen eteen kaikki tekevät töitä.”

Syntypaikkalajittelu elintärkeää

L&T:n asiantuntijoiden yhteistyö Meiralla on äärimmäisen tiivistä. Erjama vastaa jätehuollon kehittämisestä, Raitanen päästölaskennasta, suunnittelusta ja raportoinnista. Kaikki tähtää Meiran kärkitavoitteisiin: energian säästöön, päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön.

Kahvijätteen kierrätys on yksi konkreettinen toimenpide. Se on vaatinut uutta ajattelua ja opettelua kaikilta.

”Syntypaikkalajittelu ja keräämisen helppous ovat olennaisia onnistumisen kannalta. Siksi on mietitty keräysvälineiden paikkoja eri kerroksissa ja lisätty astioita tarpeen mukaan”, Erjama luettelee.

Vanha, seitsemänkerroksinen ja sokkeloinen kiinteistö on ollut jätehuollolle haaste. Eri osastoilla on tehty töitä lujasti sekä työnjohdon että työntekijöiden kanssa – kiertämällä, kuuntelemalla ja ongelmia ratkomalla.

”Henkilökunta on lähtenyt hyvin mukaan. Heiltä on saatu paljon ehdotuksia, miten asiat kannattaa tehdä, me olemme etsineet siihen välineet. Kun ideat tulevat työntekijöiltä, homma saadaan toimimaan parhaalla tavalla”, Erjama sanoo.

meira_still_007.jpg Lassikon juttukuva

Opastus tuotannossa ratkaisee

Marleena Baskin sekä L&T:n Erjaman ja Raitasen yhteistyö on toimivaa, ja lisäksi se tuntuu olevan hauskaa: puhutaan toisten päälle, vitsaillaan ja nauraa rätkätetään. Välittömyys ja tiivis porukka ovat mahdollistaneet onnistumisen.

”On tärkeää, että Opa ja Oskari kulkevat tuotannossa, eivätkä vain kouluta täällä neukkareissa. Siellä tuotannossa se muutos tapahtuu. Suurella osalla ihmisiä on halu tehdä hyvää”, Bask sanoo. 

”Ihmisiä myös motivoi se, että heille näytetään kokonaiskuva ja sitoutetaan tekemiseen sitä kautta”, Erjama ja Raitanen komppaavat.

”Ja onhan tätä työtä ihanaa tehdä, koska meillä on hyvä tiimi”, Bask hymyilee.

”Vahvuus on määrätietoinen tekeminen lattiatasolta alkaen. Opa ja Oskari ottavat hyvin itsenäisesti kiinni kuitenkin myös siitä, mitä ylätasolla halutaan saada aikaan.”

Päästötavoitteiden rima yhä ylemmäs

Meiran pohjakerroksessa on L&T:n jätehuollon hermokeskus: laiturilla on lajittelupisteet kaikille jakeille. Viereisessä jätehuoneessa on astia, johon ropsahtelee putkesta tasaiseen tahtiin tummanruskeaa, lyijykynän vahvuista pellettiä – se on paahdosta puristimen kautta tulevaa kahvijätettä, joka jatkaa aikanaan matkaansa biokaasulaitokselle.

Kunnossapidon työnjohtaja Juha Hirki tutkii pellettivirtaa Erjaman ja Raitasen kanssa. Hirki on ollut talossa 30 vuotta.

”Tuossa ajassa on alkanut ymmärtää kahvin paahtamisesta jotain. Viidenkymmenen vuoden paikkeilla voisi sanoa, että osaa sen”, Hirki virnistää viitaten paahtamisen opettelua vaativiin saloihin.

Kahvijätteen keräys on juurtunut hyvin talon tapoihin ja liittynyt pitkien perinteiden joukkoon.

”Kyllä kaikki ovat olleet tyytyväisiä, kun jäte saadaan kiertämään”, Hirki sanoo.

Sekä L&T että Meira tähtäävät kuitenkin koko ajan ylöspäin. Kun joku tavoite on saavutettu, rukkasia ei laiteta naulaan.

”Sitten ideoidaan uutta ja nostetaan rimaa korkeammalle, puolin ja toisin. Ja taas huomataan, että me pystymme siihen”, Raitanen sanoo.

Meira haluaa petrata koko ajan. Kaikki jäte muovista ja kahvipakkauslaminaatista juuttisäkkeihin kiertää tehokkaasti. Päästötavoitteet ovat kunnianhimoisia: yhtiö haluaa puolittaa kasvihuonepäästönsä vuoden 2022 loppuun mennessä vuoden 2018 tasosta.

”Silti on koko ajan pyrittävä kovempia tavoitteita kohti, ja viime kädessä kaikista tärkeintä on päästöjen vähentäminen. Minä haluaisin jo kirjoittaa meille sellaisen 2030-vision”, Bask vihjaa.

INFO

Meira Oy

  • Perustettu vuonna 1914.
  • Liikevaihto 84,3 milj. euroa (2018). Henkilöstöä 180.
  • Osa italialaista Massimo Zanetti Beverage -konsernia.
  • Tunnetuimmat kahvimerkit ovat Kulta Katriina, Saludo ja Segafredo. Tuotevalikoimassa kahvien lisäksi mm. mausteita, leivontatuotteita, manteleita ja pähkinöitä sekä sinappeja ja ketsuppeja.
  • L&T vastaa Meiran ympäristöpalveluista, kiinteistöteknisistä huolloista, siivouksesta, kiinteistöhuollon päivystyksestä sekä aulapalveluista.

Tutustu kiertotalouden asiantuntijapalveluihin >

Siirry tietopankkiin

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi

Valitse sinua kiinnostavat aiheet.