Asiakastarinat
23.04.2021 |

L&T:n viherpalveluissa vihertyöt tehdään jo kolmatta vuotta ilman glyfosaattia – ympäristö ja asiakkaat kiittävät

Lassila & Tikanoja lopetti vuonna 2019 maailmalla puhuttaneen rikkakasvien torjunta-aineen, glyfosaatin, käytön ensimmäisenä valtakunnallisena toimijana Suomessa.

Nyt L&T:n kiinteistöhuollossa tehdään jo kolmatta vuotta vihertöitä ilman glyfosaattia. Miten glyfosaatin käytön lopettaminen on vaikuttanut käytännön vihertöihin, mikä on muuttunut ja miten asiakkaat ovat suhtautuneet asiaan? Kysyimme asiaa viherpalvelujen liiketoimintapäälliköltämme Satu Sokkiselta.

”Glyfosaatista ja sen kuormittavuudesta on saatu uutta tutkimustietoa viime vuosina runsaasti. Haluamme huolehtia ympäristön ohella niin henkilöstömme kuin alueita käyttävien ihmisten turvallisuudesta, joten päätös glyfosaatin käytön lopettamisesta oli ehdottomasti oikea ratkaisu”, Satu Sokkinen sanoo.

Sokkisen mukaan glyfosaatin kanssa on oltu aina tarkkana. Ainetta ei esimerkiksi ole käytetty lainkaan sellaisilla alueilla, joissa se saattaisi aiheuttaa vaaratilanteita tai laajempia haittoja. Esimerkkeinä Sokkinen mainitsee päiväkotien pihat ja pohjavesialueet.

”Meillä ei kuitenkaan ole mitään syytä rajata vain osaa alueista haitallisen torjunta-aineen käytön ulkopuolelle. Pahimmassa tapauksessa käytön rajaaminen vain tietyille alueille on sitä paitsi hyödytöntä, sillä sade- ja varsinkin tulvavedet saavat aineet liikkumaan. Ja kaikilla meillä on oikeus puhtaampaan ympäristöön”, Sokkinen linjaa.

dandelion-1572678

Kuuluvatko voikukat piha-alueille?

Viheralueiden kunnossapitoon liittyen tiedetään, että tehokkaita kemiallisia torjunta-aineita on vain vähän. Siksi glyfosaatti on ollut helppo ratkaisu, jonka on aikaisemmin ajateltu hajoavan nopeasti vaarattomaksi ympäristössä. Uuden tutkimustiedon valossa kysymys kuuluukin nyt: miten samalla ajankäytöllä pystytään tekemään tehokasta rikkakasvien torjuntaa ilman glyfosaattia?

”Ei mitenkään”, Sokkinen toteaa.

Muutos onkin haastanut yritystä pohtimaan uudelleen viheralueiden ylläpidon ja kiinteistöhuollon kokonaiskuvaa. Sokkinen painottaa, että glyfosaatin käytön lopettamisen kaltainen ympäristöteko vaatii myös yhteiskunnallisella tasolla laajaa asennemuutosta sen suhteen, miltä viheralueiden odotetaan yleisesti näyttävän tulevaisuudessa ja minkälaisia kasveja missäkin saa kasvaa.

”Me ihmiset olemme tehokkaasti lokeroineet tietyt kasvit rikkakasveiksi ja samalla ehkä unohtaneet, että ne ovat tavallinen osa luontoa: kasveja, jotka kasvavat meidän vinkkelistämme vain väärässä paikassa”, Sokkinen luonnehtii.

Siisti piha mielletäänkin usein kliiniseksi ja säntilliseksi nurmialueeksi ilman voikukkia. Sokkisen mukaan tämä nostaa väistämättä esiin keskustelua siitä, kumpi on tärkeämpää: totaalinen rikkakasvittomuus vai turvallisuus ja vastuullisuus?

”Estetiikan arvioiminenhan tapahtuu pitkälti tavallisten kansalaisten toimesta. Asiakastyytyväisyys on meille ympäristöstä huolehtimisen ohella hyvin keskeistä, mutta toimiaksemme vastuullisesti on meidän alettava siirtymään ’sliipatuista’ viherympäristöistä luonnonmukaisempien viherympäristöjen esteettiseen arviointiin”, Sokkinen toteaa.

SAM_4512 (1)

Pihat rakennetaan aina asiakkaan tarpeen mukaan

Lassila & Tikanoja palvelee hyvin erilaisia asiakkaita aina teollisuuskiinteistöistä liike- ja asuinkiinteistöihin asti. Sokkisen mukaan asiakkaiden tarpeet piha-alueille ovat hyvin erilaisia ja ne otetaan aina suunnittelu- ja rakennusvaiheessa huomioon.

”Vaikka puhumme paljon luonnonmukaisuudesta ja luonnon tuomisesta lähemmäs ihmisiä, on selvää, että kaikkia pihoja ei voida rakentaa tämän periaatteen mukaisesti. Esimerkiksi autoliikkeen asfalttipihan odotetaan toisintavan myytävien autojen brändien laatulupauksia. Toisaalta taas päiväkodin piha-alueen odotetaan täyttävän täysin toisenlaisia turvallisuus, käytettävyys ja elämyksellisyysvaatimuksia.

Mutta on myös pihoja, joiden kohdalla keskustelu luonnonmukaisemmasta ilmeestä on paikallaan:

”Esimerkiksi kysymys siitä, pitääkö asuinkiinteistön piha-alueen olla tasaista nurmikkoa, vai voiko osa aluetta olla esimerkiksi elinympäristönä rikkaampaa niittyä. Tässä tullaan taas asennemuutosasiaan: me olemme tottuneet kliinisyyteen, ja rohkeasti erilainen lähestymistapa piha-alueen rakentamiseen saattaa tuntua kaukaiselta, jopa boheemilta. Fakta on kuitenkin se, että tällaiset luonnonmukaiset elinympäristöt ovat paitsi turvallisempia, ne tarjoavat myös monimuotoisen elinympäristön luonnon kipeästi tarvitsemille pölyttäjille”, Sokkinen toteaa.

 

Viherkulttuurin muutos on väistämätön

Ympäristöystävällisempien ratkaisujen etsiminen on alan toimijoille kuitenkin riski, sillä tilanne asettaa haasteita sekä kustannustehokkuudelle että asiakastyytyväisyydelle.

”Alkukesästä 2019 aloitettu muutos ei ole ollut haasteeton, vaan tuotannon hitautta kitkennässä on ollut. Viime keväänä meillä oli jo kokemusta kitkennästä ilman glyfosaattia, ja uudet toimintatavat ovat alkaneet pikkuhiljaa muotoutua. Tänä keväänä olemme jo varsinaisia konkareita asian suhteen”, Sokkinen hymyilee.

Muutos ei tarkoita sitä, etteikö ulko- ja viheralueita edelleen hoidettaisi tai etteivätkö piha-alueet voisi edelleen näyttää kauniilta, viihtyisiltä ja kutsuvilta. Sokkisen mukaan ylläpidon hoitoluokkia voisi olla samassa kiinteistössä useampia.

”Mielestäni luonnon monimuotoisuuden tuominen lähemmäs ihmistä on varsinkin kaupungeissa kaunis ajatus. Tällaista arvokeskustelua käymme vahvasti asiakkaidemme kanssa, jotta pystymme takaamaan asiakas- ja käyttäjätyytyväisyyden. Meidän tehtävämme alan asiantuntijoina on lisätä ymmärrystä siitä, miten viheralueita rakennetaan ja ylläpidetään vastuullisesti”, Sokkinen lisää.

Hyvä puoli on se, että asiakkaat ja viheralueiden käyttäjät ovat näissä asioissa jo valmiiksi erittäin valveutuneita: he osaavat vaatia käyttämilleen piha-alueille ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Ja vaikka alalla tapahtuvat muutokset konkretisoituvat osittain myös korkeampana hintana lisääntyneen työmäärän myötä, ymmärrys ympäristön suojelemisen yhteisestä vastuusta sekä sen mukanaan tuoman lisäarvon tarpeellisuudesta kasvaa koko ajan.

”Meidän on pakko toimia, ja tämä vaatii kokonaisen viherkulttuurin muutosta. Onkin ollut hienoa huomata, että myös tilaajat ovat ryhtyneet edistämään tätä asennemuutosta  esimerkiksi muuttamalla palvelukuvauksiaan niin, että niissä painottuu ympäristöystävällisyys ja eettisyys aiempaa enemmän ”, Sokkinen iloitsee.

 

Tutustu viherpalveluihimme ja pyydä tarjous

 

Lisätietoja:
Satu Sokkinen
viherpalveluiden liiketoimintapäällikkö
010 637 6342
satu.sokkinen@lassila-tikanoja.fi

 

Mikä glyfosaatti?

Glyfosaatti on yleisesti rikkakasvien ehkäisyyn ja poistamiseen tarkoitettu torjunta-aine. Glyfosaatin käyttöön on myönnetty poikkeuslupa EU:n alueella vuoden 2022 loppupuolelle asti, mutta L&T lopetti torjunta-aineen käytön jo ennakkoon osana suurempaa vastuullisuustavoitetta ja arvojohtajuutta. Tällä yritys haluaa näyttää esimerkkiä myös muille alan toimijoille ja ohjata koko alan kehitystä luonnonmukaisempaan suuntaan. Aineen käyttö lopetettiin ensimmäisenä L&T:n viherpalveluissa, ja loppuvuoden 2019 aikana myös muut kiinteistöpalvelujen liiketoiminnat luopuivat sen käytöstä.

×
Lataa opas: Viherrakentamisen ostajan opas.

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi

Valitse sinua kiinnostavat aiheet.