Siirry sisältöön

Blogi

IKUT-hankkeen kautta kokemuksia ihmiskaupan uhrien työllistämiseen: mitä opimme ja miten yhteistyö jatkuu?

Terhi Raisio | HR-projektipäällikkö
Terhi Raisio | HR-projektipäällikkö
  • 2 minuutin lukuaika
<span id="hs_cos_wrapper_name" class="hs_cos_wrapper hs_cos_wrapper_meta_field hs_cos_wrapper_type_text" style="" data-hs-cos-general-type="meta_field" data-hs-cos-type="text" >IKUT-hankkeen kautta kokemuksia ihmiskaupan uhrien työllistämiseen: mitä opimme ja miten yhteistyö jatkuu?</span>

Siivousalaa vaivaa yleisesti suuri vaihtuvuus ja työvoimapula. Samaan aikaan Suomessa on paljon henkilöitä, jotka haluaisivat tehdä töitä, mutta eivät jostain syystä löydä paikkaansa työmarkkinoilta. L&T aloitti syksyllä 2022 yhdessä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja Suomen Pakolaisavun kanssa pilottihankkeen, jossa ihmiskaupan uhriksi joutuneita ja muita haavoittuvassa asemassa olevia autettiin työllistymisprosessissa. Kysyimme L&T:n  HR-projektipäällikkö Terhi Raisiolta , mitä yhteistyöstä opittiin ja onko jatkoa tiedossa.

Miten yhteistyö alkoi?

Yhteistyö alkoi syksyllä 2022, kun IKUT-hanke ja Suomen Pakolaisapu etsivät yrityksiä mukaan projektiin. Lähdimme kokeilemaan yhteistyötä rekrytointitapahtuman muodossa. IKUT-hanke sekä Suomen Pakolaisapu esikarsivat toiveidemme perusteella hakijoita, jotka me haastattelimme. Kriteereinä olivat suomen tai englannin kielen taito, kiinnostus siivoustehtävistä, valmius tehdä fyysistä työtä sekä työnteko-oikeus.

Haastattelumuodoksi valitsimme yksilöhaastattelun, koska monille ikävistä työkokemuksista kärsiville haastattelutilanne on jännittävä. Työnhakijalla oli myös mahdollisuus pyytää tukihenkilö mukaan haastatteluun, ja pari henkilöä kokikin saavansa siitä turvaa. Tukihenkilöt olivat IKUT-hankkeelta tai Suomen Pakolaisavulta.

Ennen rekrytointitapahtumaa kumppanit järjestivät hakijoille tukea CV:n laatimiseen sekä infotilaisuuden työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Yksi tärkeimmistä työperäistä hyväksikäyttöä ehkäisevistä toimista on lisätä työntekijöiden ymmärrystä oikeuksistaan. Infoon oli lisätty käytännön esimerkkejä, miten eri työnantajavelvoitteet on L&T:llä ratkaistu, kuten miltä työvuorolista näyttää, mitä tietoja siinä on sekä milloin ja miten työntekijä sen saa.

Opimme, että työhaastattelussa keskustelu kannattaa keskittää osaamisen ja kiinnostuksen ympärille. Työperäisen hyväksikäytön uhriksi joutuneen voi olla jopa kivuliasta muistella aiempia työkokemuksia. Myös molemminpuolisen luottamuksen merkitys korostui. Rekrytointivaiheessa luottamusta voidaan luoda esimerkiksi antamalla työnhakijalle aikaa tutustua työsopimuksen kohtiin ja tarvittaessa pyytää tukihenkilöä tarkistamaan sen ennen allekirjoittamista.

Rekrytointitapahtuman kautta L&T työllisti kaksi työntekijää toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Työsuhteet ovat edelleen voimassa.


Jatkuuko yhteistyö ja miten sitä jatketaan?

Pilotin jälkeen tulimme lopputulokseen, että yksittäinen rekrytointitilaisuus ei ollut työnhakijoiden kannalta paras mahdollinen ratkaisu, sillä työtä tulisi pystyä hakemaan joustavasti ja itselle sopivan ajankohdan mukaan. Yhteistyömallia muutettiin vuoden 2023 alusta niin, että työnhaku olisi jatkuvaa. Tässä kohtaa myös Rikosuhripäivystys tuli mukaan yhteistyöhön. Kumppanit tekevät nyt sopivien hakijoiden löytyessä ehdotuksen L&T:lle heti sekä tarjoavat hakijoille tukea työnhakuun ja opastavat heitä työelämän pelisäännöistä. L&T puolestaan tarjoaa hyvän hakijakokemuksen haastattelemalla kaikki hakijat.

Olemme rajoittaneet hakijoiden määrää nyt alkuvaiheessa kuuteen hakijaan kuukaudessa varmistaaksemme, että pystymme itse sitoutumaan hakijoiden haastatteluihin ja varmistamaan heille työsopimuksen syntyessä suunnitellun ja hallitun laskeutumisen työelämään.

Uusi toimintamalli on ollut käytössä tammikuusta 2023 lähtien ja sen kautta L&T:lle on työllistynyt tähän mennessä jo yksi henkilö. Uusia haastatteluja tehdään jatkuvasti.


Miksi erityisryhmien työllistäminen on mielestäsi tärkeää ja mitä se vaatii yrityksiltä ja yhteiskunnalta?

Vaikeasti työllistyvien työllistäminen on asia, johon yhteiskunnassa tulisi panostaa enemmän jo ihan työvoimapulankin näkökulmasta. Sosiaalisen vastuun pääoma sekä ihmisten monimuotoisuus ovat tutkimusten mukaan suuria voimavaroja työyhteisössä. Ne edistävät esimerkiksi innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisukykyä.

IKUT-hankkeen kaltaisia yhteistyöprojekteja tarvitaan ja onnistuessaan niillä saavutetaan hankkeen kaikille osapuolille hyötyä: halukkaat saadaan mukaan työelämään, yritys saa motivoituneita työntekijöitä ja yhteiskunta pystyy ehkäisemään syrjäytymistä ja sen taloudellisia vaikutuksia.

Työyhteisössä erityisryhmien työllistäminen vaatii ymmärryksen lisäämistä, ennakkoluuloista luopumista ja hyväksyvää kulttuuria. L&T:llä erityisryhmien työllistämiseen on panostettu esimerkiksi esihenkilöiden monimuotoisuuskoulutuksilla, jotka ovat saaneet sisäisesti hyvää palautetta.

Erityisryhmien työllistäminen vaatii aina lisähuomiota esimerkiksi esihenkilöltä. Jotta työ sujuisi sekä työntekijän että esihenkilön kannalta joustavasti ja työssä saavutettaisiin molemminpuolinen ymmärrys, on tärkeää, että asioista puhutaan ja myös esihenkilölle tarjotaan tukea työhönsä. Tätä ja siihen liittyviä toimintamalleja aiomme kehittää tulevaisuudessa.

Lue lisää L&T:n monimuotoisuustyöstä

Uutiskirje_moduuli_kuva_4x5

Pysy ajantasalla

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeemme tilaajana saat aina ensimmäisten joukossa ajankohtaisen tiedon ja mielenkiintoiset kirjoitukset suoraan sähköpostiisi sinua kiinnostavista aihealueista.