Vankila lähti, maa jäi. Lakkautetun Kakolan vankilan tontilta kaivettiin pois 90 000 tonnia pilaantunutta maata. Alueella tapahtui muodonmuutos asuinalueeksi ja turkulaisten kaupunkikeitaaksi.
Kakolassa kaivettiin viime vuosina rytinällä, mutta ei enää pakotunneleita. Entisellä vankila-alueella ja sen ympäristössä möyrivät isot maansiirtokoneet ja kuorma-autot, sillä aluetta valmisteltiin asuinkäyttöön.
Perheyritys Verkaranta Kiinteistöt Oy, nykynimeltään Kakola Yhtiöt Oy, osti Kakolan vankilakokonaisuuden heinäkuussa 2015. Tiukan aikataulun mukaisesti tehtyjä muutostöitä tarvittiin, jotta asukkaat pääsivät muuttamaan Länsisellin arvoasuntoihin mahdollisimman nopeasti.
Maansiirtotöitä tarvittiin, koska vankila-alueella oli tehty metalli- ja puutöitä, jotka olivat jättäneet maaperään epäpuhtauksia. Muurien ulkopuolisella alueella, minne nousee uudisrakennuksia, kalliot puhdistettiin kokonaan näkyviin ja maa vietiin käsiteltäväksi. Vankilan sisäpihan kaivamista hankaloitti vanha maanalainen infrastruktuuri, kuten betoniset putkitunnelit.
Maata poistettiin reippaasti, puolesta metristä aina kolmen metrin syvyyteen asti.
”Pima-työt eli pilaantuneen maan siirrot aloitettiin joulukuussa 2015, ja ne jatkuivat Länsisellin alueella huhtikuun 2016 loppuun asti. Siirsimme tuon talven aikana puhdistettavaksi yli 55 000 tonnia maata, mikä tarkoittaa noin 1400 rekkalastillista. Talvella työtä oli helpompi tehdä, kun jäätynyt maa pystyi kantamaan kuorma-autot ja kaivinkoneet”, L&T:n yksikönpäällikkö Heli Teittinen kertoo.
Vuoden 2017 heinäkuussa aloitettujen Lääninvankilan alueen pima-töiden myötä alueelta poistettiin 35 000 tonnia lisää pilaantunutta maata.
Vankilamaa uusiokäyttöön
Lievästi saastunut maa hyödynnettiin sellaisenaan kaatopaikkarakentamisessa Isosuon jätekeskuksessa Raisiossa sekä Topinojan jätekeskuksessa Turussa.
Suurin osa pilaantuneesta maasta kuljetettiin kuitenkin Uuteenkaupunkiin L&T:n omaan käsittelykeskukseen, missä se seulottiin jätejakeista puhtaaksi. Sen jälkeen maa hyödynnettiin kaatopaikkarakentamisessa.
”Seuloimme pois isot kivet, betonit ja tiilet ja murskasimme ne hyödynnettäväksi. Seulonnassa poistettiin myös metalli ja puukappaleet, ja teimme tarvittaessa pitoisuusmittauksia. Kakolan maat hyödynnettiin kaatopaikan rakentamisessa, joten siihen ei tarvinnut käyttää neitseellistä maata. Se on ekologista ja taloudellista”, kertoo L&T:n liiketoimintapäällikkö Jari Saarinen .
Kakolalla valoisa tulevaisuus
Kakolan kokonaisuus valmistui pääpiirteissään vuonna 2020, jolloin alueelle tuli asumaan noin 3 000 asukasta. Alueelle houkutellaan muitakin kaupunkilaisia ja matkailijoita ravintolaan, kahvilaan ja kesäterassille sekä nauttimaan oman panimon ja leipomon tuotteita. Sisäpihalle tuli maan alle myös pieni kylpylä.
”Kakolan suojellut rakennukset ehtivät olla tyhjillään kymmenen vuotta, ja on hienoa, että ne saatiin nyt käyttöön”, Kakola Yhtiöiden projektipäällikkö Valtteri Lähteenmäki sanoo.
Ensimmäinen korjauskohde oli Länsiselli.
”Purimme Länsisellin väliseiniä, rakensimme parvekkeita, suurensimme ikkuna-aukkoja ja poistimme tietysti kalterit asuntojen ikkunoista”, Lähteenmäki sanoo.
Menneisyys kohtaa modernin
Perheyrityksessä on viisi työntekijää. Lähteenmäen appiukolla, Kakola Yhtiöiden hallituksen puheenjohtajalla Olli Ojalalla oli selvänä mielessään visio Kakolan tulevaisuudesta.
”Alueelle tuli erikokoisia asuntoja, joista suuri osa oli yksiöitä ja kaksioita. Ne sopivat sekä nuorille että jo eläkeikäisille ihmisille.”
Sisäpihalle tuli myös päiväkoti, joten lapsiperheillekin löytyi palveluja. Maanalaisen kylpylän katto on samalla esiintymislava, jonka esityksiä voi kesällä seurata vaikka terassilla istuen.
”Taloyhtiölle tuli pari yhteistä sähköautoa, joita asukkaat voivat käyttää. Kakolanmäki rauhoitettiin kuitenkin liikenteeltä, ja autot ajetaan parkkihalliin. Kaupunki rakensi rinnehissin eli Fölikulaarin mäelle, joten sinne pääsee nopeasti jokirannasta. Vaikka miljöö on vanha, kaikki tekniikka on uutta”, Ojala kuvailee.
Teksti: Päivi Brink
Kuvat: Suvi Elo
