Asiakastarinat
15.06.2023 |

Kysymyksiä ja vastauksia Työkalut vaikuttavan luontotyön aloittamiseen -webinaarista

Webinaarimme Työkalut vaikuttavan luontotyön aloittamiseen herätti paljon kiinnostusta ja esiin nousi monia mielenkiintoisia kysymyksiä. Monilla yrityksillä luontotyö on vasta alussa, joten sen käynnistämiseen ja erityisesti mittaamiseen liittyvät asiat askarruttavat. Keräsimme webinaarin aikana nousseet kysymykset yhteen pakettiin.

Millainen olisi ihanteellinen, tiivistetty kaupunkirakenne, jossa kuitenkin viheralueet kukoistavat, hulevesien hallinta on kunnossa ja luontoa on rakennetun ympäristön lomassa?

Hei Jukka-Pekka, kiitos kysymyksestäsi. Ihanteellinen kaupunkirakenne on juurikin sellainen kuin sanoit: hulevesien hallinta on kunnossa, luontoa on rakennetun ympäristön lomassa ja kasvillisuuden ja kasvualustojen hiilensidontakyky pyritään kaikin tavoin maksimoimaan.

Ihanteellinen, luonnon monimuotoisuuden huomioiva kaupunkiympäristö syntyy siis siitä, että luonto on tuotu osaksi kaupunkia, ja luontotyön tekeminen on suunnitelmallista. Luontotyön pitäisi olla osa kaupunkiympäristön ja kaupungin tulevaisuuden suunnittelua. Kun kaikilla kaupunkirakentamisen osapuolilla, kuten kiinteistöosakeyhtiöillä, asuinkiinteistöillä ja julkisella sektorilla on yhteinen tahtotila edistää luonnon monimuotoisuutta, päästään parhaimpiin lopputuloksiin.

Mitä vieraslajeja on torjuttu ja miten? Kuka sitä tekee konkreettisesti? Miten paljon yritykset varaavat siihen resursseja?

Vieraslajeja voidaan torjua esimerkiksi näivettämällä, tukahduttamalla tai kaivamalla vieraslajit juurineen. Tavallisesti yrityksen ovat valveutuneimpia niiden vieraslajien hävittämisessä, joihin on annettu selkeä hävittämispäätös päivämäärineen, esimerkiksi kurtturuusu.

Muita vieraslajeja, joiden kasvattaminen, maahantuonti, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty, mutta joille ei ole toistaiseksi annettu vielä varsinaista viimeistä hävittämispäivämäärää, ovat muun muassa komealupiini, japanintatar, tarhatatar ja lännenpalsami. Myös näiden hävittäminen kannattaa kuitenkin jo aloittaa, ja esimerkiksi L&T:ltä saa tähän apuja. 

Onko vaarana, että luontotyö on vain näennäistä, jos sitä ei kerran pystytä mittamaan kunnolla?

Vaikka mitattua tietoa ei ole, on tärkeää tehdä erilaisia kokeiluja ja pilotteja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Näiden avulla voidaan oppia lisää, kartuttaa tietoa ja kehittää toimintaa jatkossa. Luontotyössä usein pistemäisillä ja paikallisilla hankkeilla voidaan vaikuttaa tietyn alueen ekosysteemin monimuotoisuuteen.

Luontotyö on tyypillisesti lokaalia, ja toimenpiteiden merkitys voi olla hyvinkin suuri juuri kyseiselle alueelle, mutta sama toimenpide ei välttämättä vaikuta yhtä paljon toisenlaisessa alueella. Esimerkiksi luontotoimenpiteet saaristossa ja metsäalueella ovat erilaisia.

Koko ajan puhutaan enemmän ja enemmän toimitusketjun vastuullisuudesta. Entä jos sinne ei ole näkyvyyttä eikä toisaalta mittaristoakaan, miten hankintaketjun luontovaikutuksia voi mitata?

Todennäköisesti toimitusketjulla on suuria vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, mutta monella yrityksellä näkyvyys on vielä melko heikkoa. Mikäli luontotyö on hyvinkin alussa, voi oppia ja kokemusta hakea ensin oman toiminnan kehittämisestä. Erilaisilla standardeilla ja toimitusketjuvaatimuksilla, kuten kiertotaloustavoitteilla, voidaan välillisesti vaikuttaa myös toimitusketjun luontovaikutuksiin.

Meillä on aika pienet resurssit, ja vastuullisuustyössä täytyy tarkkaan valikoida, mihin panostamme. Kannattaako meidän keskittyä luontotyöhön, vai pitäisikö aloittaa jostain ns. ”helpommasta?”

Mikäli resurssit ovat tiukilla, kannattaa priorisoida kokonaisuuksia olennaisuuden ja oman ymmärryksen mukaan. Usein ilmasto-, kiertotalous- ja luontotyö kulkevat käsi kädessä, ja yhden edistämisellä myötävaikutetaan myös muihin osa-alueisiin.

 

LT_webinaari_luonto_emaileri_2023_1200x628

 

×
Katso webinaaritallenne: Miten luonotyössä pääsee alkuun?

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi

Valitse sinua kiinnostavat aiheet.