Siirry sisältöön

Vinkki

Tiedätkö, mikä on hyötykäyttöaste? 9 kiertotaloustermiä selitettynä

<span id="hs_cos_wrapper_name" class="hs_cos_wrapper hs_cos_wrapper_meta_field hs_cos_wrapper_type_text" style="" data-hs-cos-general-type="meta_field" data-hs-cos-type="text" >Tiedätkö, mikä on hyötykäyttöaste? 9 kiertotaloustermiä selitettynä</span>

Hiilijalanjälki on monelle tuttu termi, mutta mikä ihme on hiilikädenjälki? Entä miten kierrätysaste eroaa hyötykäyttöasteesta? Kokosimme kiertotalouden termit selityksineen yhteen paikkaan, jotta ympäristöteot eivät jää termeistä kiinni.

1. Kiertotalous

Ajattelu- ja talousmalli, jonka tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää ja hyödyntää sitä mahdollisuuksien mukaan uusien tuotteiden raaka-aineena. Materiaali siis muuttaa tarvittaessa muotoaan, jotta se voidaan hyödyntää uudestaan esimerkiksi teollisuuden tarpeisiin. Näin säästetään luonnonvaroja ja saadaan raaka-aineet tehokkaasti käyttöön.

Kyse ei ole vain materiaalien tehokkaasta käyttämisestä ja kierrättämisestä tai ympäristöystävällisestä liiketoiminnasta. Kiertotalouden ajatellaan olevan myös uusi talousmalli, jossa arvoa tuotetaan yhä enemmän aineettomasti ja tuotteita korvataan erilaisilla palveluilla. Esineitä ja resursseja jaetaan omistamisen sijasta.

Lue lisää: Meiralla rakennettiin kiertotalouden oppikirjaesimerkki

2. Hiilijalanjälki

Hiilijalanjälki kuvaa ihmisen tekojen ja kulutuksen aiheuttamia vaikutuksia ilmastoon. Nämä vaikutukset esitetään hiilidioksidipäästöinä, kuten kilogrammoina tai tonneina. Mitä suurempi hiilijalanjälki on, sitä enemmän se vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Kun nettohiilijalanjälki on nolla, tilanne on hiilineutraali, eli se ei vaikuta ilmaston lämpenemiseen.

Lue lisää: Edelläkävijäyritysten jätehuollon hiilijalanjälki on pyöreä nolla

3. Hiilikädenjälki

Hiilikädenjälki puolestaan kuvaa ilmastohyötyä ja myönteisiä päästövaikutuksia tulevaisuudessa. Se kertoo yrityksen tuotteiden tai palveluiden positiivista ilmastovaikutusta.

4. Kierrätysaste

Kierrätysaste kertoo, kuinka suuri osuus syntyvästä jätteestä ohjataan kiertoon hyödynnettäväksi materiaalina polttamisen sijaan. Mitä enemmän materiaalia saadaan kiertämään, sitä korkeampi aste. Tässä tärkeässä roolissa on lajittelu: jos jätteitä ei lajitella, niitä ei myöskään voi hyödyntää uudelleen materiaalina.

Lue lisää: Miksi lajiteltu puu ei aina nosta rakennustyömaan kierrätysastetta?

5. Hyötykäyttöaste

Hyötykäyttöaste eroaa kierrätysasteesta siten, että hyötykäytöksi lasketaan lajittelun lisäksi myös jätteen poltto. Kun jätejae ohjataan polttoon, siitä saadaan energiaa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennusten lämmittämiseen.

Hyödyntämistä voi olla myös se, että materiaalia käytetään maan rakennusaineena. Esimerkiksi mursketta voidaan käyttää kaatopaikkojen rakentamiseen, jolloin se on hyötykäyttöä, vaikka murske käytännössä sijaitseekin kaatopaikalla.

6. Lajitteluaste

Lajitteluaste kertoo, kuinka suuri osa jätteestä lajitellaan, mutta se ei ota kantaa siihen, meneekö jäte lajittelun jälkeen kierrätykseen vai hyötykäyttöön. Tärkeintä on, että jätejakeet lajitellaan mahdollisimman huolellisesti omana laatunaan.

7. Sivuvirta

Sivuvirralla tarkoitetaan tuotteen valmistuksen aikana syntyvää sivutuotetta. Se voi olla esimerkiksi kiveä, tuhkaa tai teollisuuden prosessijätettä. Mitä paremmin sivuvirrat saadaan hyödynnettyä uudelleen, sitä kustannustehokkaampaa toiminta on. Lisäksi ympäristö kiittää, kun neitseellisten materiaalien käyttötarve vähenee.

Lue lisää: Teollisuuden sivuvirrat raaka-aineeksi tai tuotteeksi

8. Uusiokäyttö

Uusiokäyttö tarkoittaa käytöstä poistetun aineen, esineen tai jätteen käyttämistä uudelleen useimmiten raaka-aineena. Hyvä esimerkki on kuormalavat , joita on hyödynnetty vaikkapa parvekepöytinä. Jos käytöstä poistettu tuote tai materiaali ei ole kulkenut jätelavan kautta, puhutaan uudelleenkäytöstä.

9. Kiinteistöjen ja laitteiden elinkaari

Kiinteistöjen ja laitteiden elinkaari pitää sisällään kaiken aina valmistuksesta tuotteen käytöstä poistamiseen tai rakennuksen purkuun asti. Tavoitteena on, että kiinteistöt ja laitteet kuluttaisivat ympäristön resursseja mahdollisimman vähän elinkaarensa aikana.

Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi hyödyntämällä tuotteen valmistuksessa tai kiinteistön rakentamisessa mahdollisimman paljon uusioraaka-aineita. Samoin kun kiinteistö tai tuote tulee tiensä päähän, purkujätteet ja tuotteen raaka-aineet tulisi mahdollisuuksien mukaan kierrättää ja hyötykäyttää uudelleen.

Lisäksi esimerkiksi kiinteistön energiatehokkuudella voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon ympäristö kuormittuu kiinteistön elinkaaren aikana.

Lue lisää: Kiertotaloudesta totta – pitkää ikää teollisuuden laitteille

Haluatko lukea lisää kiertotalouden käytännön teoista? Tilaa Lassikko-blogin artikkelit suoraan sähköpostiisi alta!

Tilaa blogi

Uutiskirje_moduuli_kuva_4x5

Pysy ajantasalla

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeemme tilaajana saat aina ensimmäisten joukossa ajankohtaisen tiedon ja mielenkiintoiset kirjoitukset suoraan sähköpostiisi sinua kiinnostavista aihealueista.