Asiakastarinat
06.07.2021 |

Kaupunkivihreä hiilinieluna – miten viheralueiden kunnossapito ja hoito auttavat sitomaan hiiltä?

L&T on mukana keväällä 2021 käynnistyneessä CO-CARBON -hankkeessa, jossa selvitetään, miten kaupunkien erilaiset kasvillisuusalueet sitovat hiiltä ja miten kunnossapidolla ja hoidolla voidaan tehostaa hiilen sitoutumista.

"Hankkeen avulla saadaan tietoa, jonka avulla asiakkaita voidaan auttaa tulevaisuudessa tekemään parempia valintoja", sanoo L&T:n viherpalveluiden liiketoimintapäällikkö Satu Sokkinen.

viherpalvelut co-carbonMittausanturi mittaa hiilen sitoutumista Otaniemen mittauspisteellä.

CO-CARBON-hankkeeseen liittyvät mittaukset aloitettiin kesäkuun 2021 alussa. Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston mittausanturit välittävät reaaliaikaisesti dataa Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun ja Kööpenhaminan yliopiston tutkijoille, jotka analysoivat mittaustulokset.

L&T:n viherpalveluiden rooli tutkimushankkeessa on tuottaa dataa viheralueiden hoidosta ja kunnossapidosta. Alueita hoidetaan eri sykleillä ja erilaisilla koneilla. Samat tehtävät tehdään samalla tavoin useamman kerran, jotta saadaan riittävästi vertailutietoa.

viherpalvelut co-carbon2Petteri Lukka ja Pyry Melander L&T:n viherpalveluista leikkaavat nurmikkoa mittausalueella. Leikkuuta tehdään eri sykleissä ja erilaisilla koneilla. 

"Odotamme saavamme alustavia tutkimustietoja 2021 kasvukauden lopussa, mutta jo nyt näemme reaaliaikaisesti kuinka paljon hiiltä on sitoutunut ja vapautunut alueelle. Maltti on valttia, sillä tuloksia ei saada nopealla aikataululla: tutkimushanke kestää kolme vuotta. Sen jälkeen meillä on tutkittua tietoa siitä, mikä vaikuttaa mihin ja kuinka paljon”, Sokkinen kertoo.

Tulevaisuudessa voidaan sanoa tutkimustiedon pohjalta, miten usein ja millä välineillä ja menetelmillä asiakkaiden kannattaa hoitaa ja ylläpitää viheralueitaan, jotta hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni.

“Haluamme auttaa asiakkaita tekemään hiiliviisaita päätöksiä. Meiltä kysytään usein, miten viheralueet sitovat mahdollisimman paljon hiiltä. Asiakkaat ovat vastuullisia ja haluavat toimia oikein”, Sokkinen sanoo.

Konkreettisia tekoja ilmaston puolesta

Vaikka kyseessä on tutkimushanke, sen toteutus on L&T:n näkökulmasta käytännönläheistä toimintaa. Perusajatus on miettiä osana normaalia tekemistä, mikä vapauttaa hiiltä kasveista ja maaperästä ilmaan. Tulevaisuudessa olisi taas tarkoitus maksimoida hiilensidonta rakennetussa ympäristössä.

Seurannan kohteita ovat muun muassa:

  • Millä hoitotoimilla voidaan lisätä kaupunkikasvillisuudessa maan ja kasvillisuuden hiilensidontaa ja hiilenvarastointia
  • Kuinka usein ruoho leikataan, viikon vai kahden välein?
  • Mikä on sopiva leikkauskorkeus – 5, 10 vai 15 senttimetriä? 
  • Onko merkitystä millaisella laitteella alueita hoidetaan?
  • Miten maaperän käsittely vaikuttaa vapautuvan hiilen määrään?
  • Mikä on vaikutus, jos nurmialueesta tehdään niitty?

“Kaikki kertautuu, ja hiilen määrä on monen asian summa. Haemme tarkempaa tietoa, mitkä valinnat hyödyttävät ympäristöä, mitä laitteita ja koneita kannattaa käyttää, kuinka paljon rakennettu ympäristö pystyy sitomaan hiiltä”, Sokkinen kertoo.

viherpalvelut co-carbon4Mittausanturi välittää kerätyn datan CO-Carbon -hankkeen tutkimuslaitoksiin. 

Kaikki biomassa, kuten heinät, kukat, lehdet ja varret sitovat hiiltä, muuta suurin osa hiilestä sitoutuu kasviston maanalaisiin osiin eli juuristoon. Siksi sillä on suuri vaikutus, mitä viheralueella kasvaa. Koivu on massaltaan suurempi kuin nurmikko, joten se sitoo enemmän hiiltä. Samoin niitty, jossa on korkeita monivuotisia kasveja, sitoo matalaa nurmikkoa enemmän hiiltä.

“Myös maanpinnan muokkaaminen vapauttaa hiiltä. Siksi se vaikuttaa, poistetaanko rikkaruohot kevyesti haraamalla, siimaleikkurilla vai kitkemällä juurineen. Kun minimoidaan maaperän mekaaninen käsittely, hiili pysyy massa, eikä vapaudu ilmaan. Kaupunkikasvillisuuden hiilitasetta onkin tarkasteltava maan ja kasvillisuuden kokonaisuutena ”, Sokkinen selittää.

Luonnon monimuotoisuus ymmärretään paremmin

Kaikki eloperäinen aines sitoo hiiltä, eikä kaupunkivihreä poikkea tästä säännöstä. Esimerkiksi kattopuutarhat voivat toimia hiilen varastoalueena, samoin köynnökset ja viherseinät. Kasvit sitovat hiiltä, mutta niistä on muutakin hyötyä.

“Ilmastonmuutos ei tarkoita vain ilmaston lämpenemistä, vaan myös rankkasateet, kovat helteet ja muut epätyypilliset sääolosuhteet yleistyvät. Viheralueet auttavat estämään hallitsemattoman veden haittoja ja viilentävät ympäristöä”, Sokkinen korostaa.

Sokkinen arvioi, että suhtautuminen viheralueisiin on ylipäätään muuttumassa. Enää ei arvosteta vain näyttäviä ja hoidettuja puistoja. Kaikki merkit viittaavat siihen, että luonnontilaiset alueet ovat tulossa hoidettujen ympäristöjen rinnalle. Näin luonnon monimuotoisuus, kasvit ja eläimet pääsevät paremmin esille.

“Kynnys hyväksyä luonnon villi tila on madaltanut. Me menettäisimme paljon, jos kaikki nurmikko pidettäisiin matalana. Jokaisen alueen ei tarvitse olla hoidettua: se, mitä ei käytetä aktiivisesti, voidaan palauttaa luonnontilaan”, Sokkinen tähdentää.

Otetaan esimerkiksi liikekeskus. Etupiha on ahkerassa käytössä, joten se kannattaa pitää hoidettuna. Siisti piha on osa mielikuvia ja brändiä: se kertoo, että siellä kauppa myydään laadukkaita tuotteita ja sinne on houkuttelevaa tulla. Mutta takapiha voi olla luonnonmukainen: se kertoo, että kauppa arvostaa luontoa ja sen monimuotoisuutta. Myös meiltä asiakkailta se vaatii uutta “silmää”, jotta osaamme arvostaa hoidettua luonnontilaista aluetta yhtä korkealle kuin siistiä leikattua nurmikkoa.

viherpalvelut co-carbon7Kun luonnon monimuotoisuus alueilla kasvaa, myös hiilensidontakyky nousee. Siksi erilaisia alueita on hoidettava eri tavoin.

Erilaiset alueet tarvitsevat erilaista hoitoa

Sokkinen korostaa, että viheralueet ovat erilaisia ja niitä kuuluu hoitaa eri tavoin. Tavoitteena on kasvattaa sellaisten alueiden osuutta, joissa luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja hiilen sidontakyky nousee.

“Meillä on töissä joukko kovia ammattilaisia, jotka osaavat hoitaa ja toimia rakennetuissa ympäristöissä, mutta myös palauttaa rakennettu ympäristö takaisin luonnontilaan.”

Sokkisen mielestä ilmastoasioista puhutaan joskus liian vaikeaselkoisesti, vaikka kyse on pohjimmiltaan yksinkertaisesta asiasta: fossiilisten polttoaineiden käyttö vapauttaa hiiltä ilmastoon ja kasviyhteyttäminen palauttaa hiilen maaperään ja lehtiin. Eli sinne, minne se kuuluu.

“Tämä on hidas prosessi, jonka tulokset näkyvät vuosikymmenten aikajänteellä. Onnistuminen on mahdollista, kun jokainen meistä, ihmiset ja yritykset tekevät asioita vähän toisin.”

“On tärkeää ymmärtää, että kaupunkiympäristö ei ole pelkkää kiveä, betonia ja asfalttia. Kaupunkivihreällä on suuri merkitys ja arvo. CO-CARBON -hanke on hieno mahdollisuus edistää luonnon monimuotoisuutta ja hillitä ilmastonmuutosta kaupungeissa”, Sokkinen toteaa.

 

Tutustu viherpalveluihimme ja pyydä tarjous

×
Lataa opas: Viherrakentamisen ostajan opas.

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi

Valitse sinua kiinnostavat aiheet.