12.04.2021 |

Jätelaki kirittää rakennusalaa lajitteluun [webinaaritallenne]

Rakennusala on kiertotalouden näkökulmasta merkittävä peluri: sen osuus maapallon luonnonvarojen käytöstä on noin puolet ja se tuottaa noin kolmanneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja jätteistä. 

EU:n uudistuvan jätelain myötä rakennus- ja purkujätteiden materiaalina hyödyntäminen tulee nostaa vähintään 70 prosenttiin. Vaikka hyviäkin esimerkkejä löytyy, tavoitteeseen on vielä matkaa: Suomessa moni raksa kierrättää vain muutaman prosentin jätteistä.

Jätelaki tuo täsmennyksiä rakentamisen jätehuoltoon

Rakennusalaa on jo pitkään ohjannut voimassa oleva jätedirektiivi ja lainsäädäntö, joihin jätelain uudistus tuo mullistusten sijaan joitakin täsmennyksiä.

Yksi täsmennys koskee materiaalina hyödyntämisen määritelmää; materiaalin hyödyntämiseksi ei lueta jätteen polttamista tai hyödyntämistä energiana.

Jätteiden erilliskeräyksen järjestämisestä tulee rakennushankkeen pääurakoitsijan velvollisuus, jonka tulee keräysvälineiden ohella huolehtia työntekijöiden kouluttamisesta ja lajittelun toimivuudesta.

Rakennusjätteitä koskevaan siirtoasiakirjaan tulee muutoksia, ja velvollisuus laatia siirtoasiakirja laajenee POP-jätteisiin. Suurempi muutos on siirtyminen sähköiseen siirtoasiakirjaan, minkä taustalla on, että jätteille halutaan parempi jäljitettävyys.

Valvova viranomainen haluaa jätteiden siirtoasiakirjat itselleen sähköiseen tietokantaan juuri jätteiden jäljitettävyyden parantamiseksi. Paperinen siirtoasiakirja on edelleen mahdollinen, mutta käytännössä sen käyttäminen on hankalaa, koska siirtoasiakirjan tiedot tulee siirtää tietokantaan kolmen kuukauden kuluessa jätteen siirtämisestä. 

Edelläkävijätyömaat lajittelevat ja säästävät

Eri rakennustyömaiden lajittelukäytännöissä on vielä paljon vaihtelua, mutta onneksi malliesimerkkejä on koko ajan enemmän. Edelläkävijät lajittelevat rakennustyömailla huolellisesti eri jakeet, esimerkiksi kierrätyspuun, kalvomuovit ja kipsijätteen.

Lajittelu vaikuttaa suotuisasti myös kustannuksiin, sillä sekalaisen rakennusjätteen hinta on kova verrattuna nollahintaisiin tai jopa hyvitettäviin materiaaleihin. On arvioitu, että rakennustyömaa voi kierrätystä tehostamalla säästää jätehuollon kustannuksissa jopa 15-20 %. Se on iso raha, jolle löytyy varmasti jätemaksujen sijaan hyödyllisempää käyttöä.

Rakennustyömaalla tapahtuvan syntypaikkalajittelun ja  kierrättämisen haasteet voi ratkaista sen sijaan, että vanhoja fraaseja käytettäisiin tekosyynä olla kierrättämättä.

Haaste: “Työmailla ei ole tilaa eri lajittelulavoille”

Ratkaisu: Näppäriä pieneenkin tilaan sopivia keräilyvälineitä ovat esimerkiksi suursäkit, etukuormauskontit, pienet kippilavat ja -kontit ja paalaimet.

Haaste: “Rakentajilla ei ole aikaa pohtia, mikä kuuluu lajitella mihinkin”

Ratkaisu: Lajitteluopasteista voi tehdä visuaalisesti selkeitä ja keräilyvälineet sijoittaa sinne, missä jäte syntyy.

Haaste: “Ketään ei kiinnosta lajittelu”

Ratkaisu: Kierrätyksen tavoitteet ja toimenpiteet jalkautetaan jokaiselle työntekijälle ja lajittelusta tehdään luonteva osa työmaan arkea.

Uudistuvan jätelain vaikutukset rakennusalalle -webinaari

Katso lisää uudistuvan jätelain vaikutuksista rakennusalalle webinaaristamme

Katso tallenne >

Tutustu myös Kiertotalousosaajiimme, jotka auttavat yrityksiä toteuttamaan kiertotaloutta käytännössä.

×
Tutustu kiertotalousosaajiimme

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi

Valitse sinua kiinnostavat aiheet.