15.08.2017 |

Ideasta konkretiaan – näin kehität teollisuuden tukipalveluita

Teollisuuden tukipalveluiden kehittämiseen kannattaa valjastaa kaikkien osapuolten koko henkilöstö mukaan. Ja kun uusia ideoita syntyy, niiden pohjalta on ryhdyttävä käytännön toimiin.

Kun teollisuuden tukipalveluita ostetaan suoritteina, saat rahoillesi vastineeksi juuri sitä: suoritteita. Siivooja käy x kertaa viikossa, roska-astian tyhjennetään x kertaa kuussa ja asiat pyörivät samaa rataa viikosta toiseen, kuten aina aiemminkin.

Rutiineissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta jos koskaan ei pysähdytä miettimään, voitaisiinko työt hoitaa fiksumminkin, saatetaan tehdä asioita, joille ei enää nykymaailmassa ole tarvetta. Viime aikoina realisoituneita hyviä esimerkkejä ovat kuormalavojen ohjaaminen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen, sekä postin jakelu- ja noutokierrosten optimointi.

Tämän vuoksi me kannustamme omia työntekijöitämme ja asiakkaidemme työntekijöitä havainnoimaan päivittäin, miten rutiineja voitaisiin kehittää. Ideat kootaan ja esikäsitellään, jonka jälkeen parhaat niistä valitaan jatkokehitykseen. Lopuksi vielä varmistamme, että ideat myös toteutetaan ja arjen suunta kääntyy haluttuun suuntaan.

Käytännössä prosessi näyttää tältä:

Teollisuuden tukipalvelut prosessi.jpg

 

Kaikista vaikeinta on muuttaa asenteita

Prosessi alkaa kehitysideoiden löytämisellä. Henkilökunnan kannustaminen kehityskohteiden havainnointiin on koko prosessin vaikein vaihe, koska se vaatii muutoksen tehtaan toimintakulttuurissa ja ihmisten asenteessa. Jotta kehitysideoita syntyy, havainnoinnista on tultava kiinteä osa henkilöstön päivittäistä työntekoa. Lisäksi ideoille on oltava helppo ja läpinäkyvä kanava.

Onnistumisen mahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät, jos jatkuvan parantamisen toimintakulttuurin kehittäminen nostetaan tarpeeksi korkealle organisaation prioriteettilistalla. Toimintaan on varattava riittävästi aikaa, rahaa ja resursseja sekä uskottava, että ideat maksavat panostuksen moninkertaisesti takaisin.

Lisäksi henkilöstön hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota, sillä siinä missä huonosti voiva henkilöstö näkee ympärillään uhkia, hyvinvoiva havaitsee innolla uusia mahdollisuuksia. Tällä on merkitystä, koska jos henkilöstöä ei saada innostettua prosessiin mukaan, kehittämisen kulttuuria ei pääse syntymään.

Työ tuottaa tulosta

Hyvä esimerkki kehittämisen kulttuurin voimasta on työturvallisuuden parantaminen, jonka suhteen teimme todella suuren suunnanmuutoksen vuonna 2012. Silloin työturvallisuus nostettiin L&T:n kaiken toiminnan keskiöön ja kaikista tärkeimmäksi kehittämisen kohteeksi.

Tulokset ovat olleet merkittäviä. Viidessä vuodessa tapaturmataajuutemme on laskenut 35:stä 15:een ja ennakoivat toimenpiteet kolminkertaistuneet (17 000 kpl/vuosi -> 48 000 kpl/vuosi). Tämä on onnistunut, koska työntekijöitämme kannustetaan jatkuvastí kertomaan työturvallisuutta parantavia kehitysideoitaan, toiminta on tavoitteellista ja toimenpiteiden toteutukseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Myös esimiesten toiminta on ollut tärkeässä asemassa: heidän tehtävänsä on auttaa, valmentaa ja varmistaa alaistensa menestyminen. Vain hyvällä joukkuepelillä voimme onnistua.

Kannustaminen kannattaa

Onkin hyvä muistaa, että kehitystyö ei tapahdu useinkaan johtoryhmien palavereissa vaan kentällä, toiminnan arjessa ja keskiössä. Jokaiselle työntekijälle tulee olla selvää, mitä häneltä odotetaan. Muuten onnistumisen tunnetta ei pääse syntymään.

Jos kehitysideoita tarvitaan esimerkiksi 200 kappaletta vuodessa, kuinka monta ideaa jokaiselta tarvitaan kuukausitasolla? Tuleeko ideoita vain yhdeltä tiimin jäseneltä vai kaikilta tasaisesti? Tavoitteiden toteutumista seurataan tiimipalavereissa, joissa seurataan aiemmin tehtyjen ehdotusten etenemistä ja myös palkitaan työntekijät hyvistä ideoista.

Arjen lisäksi toimintaa kehitetään toki myös strategisella tasolla yhdessä asiakkaidemme kanssa. Useimmiten fokuksena on asiakkaidemme toiminnan tuottavuuden parantaminen kehittämällä työskentelyolosuhteita, työturvallisuutta ja toiminnan tehokkuutta.

Parhaita tehtailla syntyneitä ideoita sparrataan, jalostetaan ja haastetaan jatkuvasti yhteistyössä. Tärkeää on katsoa tulevaisuuteen ja keskustella avoimesti tulevista yritysten suunnitelmista, jolloin panostukset voidaan kohdistaa oikein. Ja kun ideat on jalostettu valmiiksi, ne viedään konkretiaan.

Ideasta konkretiaan

Miten ideat sitten viedään käytäntöön? Tässä koko prosessi pähkinänkuoressa:

  • Määritellään tavoitteet ja viestitään ne eteenpäin toiminnan kaikilla tasoilla. Mitä halutaan saavuttaa ja mitkä ovat pelisäännöt?
  • Aktivoidaan henkilöstö havainnointiin kirkastamalla, miksi näin toimitaan, miksi se on tärkeää ja mitä tavoitellaan?
  • Käsitellään esiin tulleet asiat henkilöstön kanssa mielellään viikkotasolla, mutta vähintään kuukausittain.
  • Kirjataan ideat käytössä olevaan järjestelmään, sovitaan eteneminen ja aikataulutetaan toimenpiteet.
  • Mietitään, mitkä ideat otetaan työstöön, mitkä jätetään vielä jalostumaan ja mitkä hylätään.
  • Pienet ideat suoraan toteutukseen, suurista hankkeista käynnistetään omat projektoitavat kokonaisuutensa.
  • Tulosten analysointi säännöllisesti ja projektien etenemisen varmistaminen

Kohti positiivisuuden kehää

Silloin kun prosessi on selkeä, henkilöstö viritetty havainnointiin ja esimiehet sitoutettu kannustamaan ja valmentamaan alaisiaan, työnteosta tulee palkitsevaa. Pelkkien suoritteiden sijaan saadaan kokonaisvaltaista jatkuvasti kehittyvää palvelua, joka parantaa parhaimmillaan koko tuotantolaitoksen tuottavuutta ja toimintaa.

Mitä kannattaa ottaa huomioon, kun hankit teollisia tukipalveluita? Se selviää Teollisten tukipalveluiden osto-oppaasta, jonka voit ladata itsellesi alta.

Lataa Teollisten tukipalveluiden osto-opas

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi

Valitse sinua kiinnostavat aiheet.

Kiinnostuitko?

Jätä yhteystietosi niin olemme sinuun yhteydessä.