10.12.2019 |

Hylätyt huonekalut maksavat veronmaksajille arviolta miljoonia vuosittain

Suomessa ostetaan joka vuosi miljardilla eurolla uusia huonekaluja. Vanhojen huonekalujen kohtalo jää kuluttajan vastuulle, eikä ratkaisu aina ole ympäristöystävällinen. Vääriin paikkoihin jätettyjen huonekalujen siivoushinta näkyy muun muassa asukkaiden vastikkeissa - puhumattakaan useiden tonnien luonnonvarojen hukkaamisesta.

”Väärinlajittelusta aiheutuu täysin turhia kustannuksia ja turhaa ympäristökuormitusta. Kyse ei ole pienestä ongelmasta, sillä huonekaluja ja muuta tavaraa jätetään luvattomasti taloyhtiöiden jätepisteisiin ja luontoon kuukausittain, mistä saa jatkuvasti lukea eri medioista. Tilanne on paha etenkin vuokra-asunnoissa”, L&T:n Helppo -palvelujen liiketoimintapäällikkö Henri Passila sanoo.

Samaan aikaan kun ympäristöystävällisyydestä ja päästöjen vähentämisestä puhutaan taukoamatta, rehottaa huonekaluhävikki tunnistamattomana ongelmana.

”Satakiloisen sohvan uusiokäytöllä voidaan säästää jopa 500 kiloa luonnonvaroja. Nykyisestä ympäristövastuukeskustelusta puuttuu näkökulma siitä, mitä vanhoille huonekaluille tapahtuu ja kuinka voisimme toimia siinä mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja kuluttajalähtöisesti. Helpponoudossa olemme rakentaneet tähän prosessin, jotta vastuullisuus saadaan maksimoitua uusiokäytöllä.”

Huonekalun elinkaari on mahdollisimman pitkä, kun sen uusiokäyttö joko huonekaluna tai materiaalina maksimoidaan. Luontoon hylättynä materiaalin uusiokäytön mahdollisuus on hukattu. Ihmisillä ei valitettavasti ole riittävästi tietoa, miten hankalasti kuljetettavasta suuresta huonekalusta pääsee helposti ja vastuullisesti eroon, etenkään vuokra-asunnoissa. Vastuu tiedottamisesta on yleensä kiinteistön omistajalla tai isännöitsijällä.

”Hyvistä kierrätyspalveluista ei meidän kokemuksen mukaan tiedoteta tarpeeksi. Mielelläni näkisin myös huonekaluyritysten aktivoituvan tässä paremmin. Kiertotalouden onnistunut edistäminen vaatii yhteistyötä kaikkien eri toimijoiden kesken. Olemme jatkuvasti yhteyksissä alan toimijoihin ja haemme kumppanuuksia, kuinka tätä haastetta voidaan yhteisesti ratkaista”, Passila linjaa.

Omatoiminen kierrättäminen koetaan hankalaksi

Lisääntyvä autottomuus ja väestön ikääntyminen sekä monimuotoistuminen tuovat lisähaastetta kierrättämisen omatoimiseen järjestämiseen kaupungeissa. Ympäristövastuullisilla kierrätyspalveluilla vähennetään tavaran kuljettamiseen liittyvää päänvaivaa ja säästetään väärinlajittelusta aiheutuvia siivouskustannuksia, mutta niistä ei olla kovin laajalti tietoisia.

”Teettämämme tutkimuksen1 mukaan yli puolet sanovat tavarasta eroon hankkiutumisen vievän liian pitkään. Sama määrä pitää kierrätys- ja noutopalveluiden ympäristöystävällisyyttä tärkeänä valintakriteerinä. Alle kolmasosa on käyttänyt huonekalujen kierrätyspalveluita ja vain kolmasosa tunnistaa niitä spontaanisti. Helpponoudossa olemme myös huomanneet, että ihmiset arvostavat merkittävästi sitä, että meidät saa paikalle vaikka seuraavaksi päiväksi. Ongelmatapausten vähentämiseksi palvelun taso on ensisijaisen tärkeää, jonka vuoksi kehitämme toimintaamme jatkuvasti.”

Huonekalujen väärinlajittelu poistetaan tarjoamalla kierrätystietoa ja asiakasystävällisiä kiertotalouden palveluita. Nouto- ja kierrätyspalveluilla on kyky parempi kyky myös lajitella hyväkuntoiset tavarat huonokuntoisista, sillä lavalle tiputettu tavara likaantuu tai kastuu herkästi.

”Eihän sekajätettäkään hyvinvointiyhteiskunnassa jätetä mihin sattuu. Huonekalut tulevat olemaan varmasti kuuma peruna tulevaisuudessa ja Helpponoudolla asiat hoituvat nopeammin, tehokkaammin sekä ympäristöystävällisemmin. Tätä tukevat meidän asiakkaat, joista 90 % olisi valmis suosittelemaan palvelua”, Passila alleviivaa.

 (1: Helpponouto-palvelun tunnettuustutkimus Helsingin alueella 2019, Kantar)

New Call-to-action

Siirry tietopankkiin

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi

Valitse sinua kiinnostavat aiheet.