EU:n kiertotalouspaketti vauhdittaa jätesektorin uudistumista
Hallitus antoi 19.12.2017 Eduskunnalle esityksen Jätelain uudistuksesta, jossa valinnanvapauksia kasvatettaisiin jätehuolto- ja kierrätysratkaisujen osalta sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa sekä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa.
Uudistuksella toimeenpannaan ja edistetään pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman tavoitetta nostaa Suomi kiertotalouden edelläkävijämaaksi. Muutos on tarpeellinen ja sillä parannetaan kiertotalouden toimintaedellytyksiä Suomessa. Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen ja varsin pieni askel niiden uudistusten tiellä, joita Suomen tulee toteuttaa lähivuosina saavuttaakseen EU:n kierrätykselle asettamat minimitavoitteet - saatikka lunastaakseen paikkansa kiertotalouden edelläkävijämaiden joukossa.
Samanaikaisesti, kun Suomessa keskustellaan jätesektorin valinnanvapauksista, EU:ssa saavutettiin ennen joulua alustava sopu ns. kiertotalouspaketista, jossa asetetaan entistä kunnianhimoisempia tavoitteita jätteiden kierrätykselle. Tulevat tavoitteet merkitsevät sitä, että Suomen tulee seuraavan 13 vuoden aikana toteuttaa uudistuksia, joilla yhdyskuntajätteen kierrätysaste paranee yli 60 prosentilla.
Jätepolitiikka on hyvin samankaltaisten haasteiden edessä kuin energiapolitiikka. Tulevat ilmasto- ja kierrätystavoitteet tulevat olemaan niin merkittäviä, että niihin ei kannata yrittää sopeutua vain nykyistä tuotantokapasiteettia säätämällä. Sen sijaan, että nyt mietitään miten Suomi saavuttaa kiristyvät tavoitteet, pitäisi miettiä, miten kykenemme hyödyntämään murroksen synnyttämät liiketoimintamahdollisuudet.
Suomalaisten asiantuntijoiden 28.11.2017 julkaisema raportti ”Uusia näkemyksiä energiamurroksen Suomeen” sisälsi konkreettisia ja radikaaleja teesejä energiasektorin uudistamiseksi. Raportissa peräänkuulutetaan energiasektorille täysremonttia kohti joustavaa ja dynaamista energiajärjestelmää, jossa suljettuja markkinoita avataan uusille ideoilla ja innovaatioille. Jätesektori on samanlaisen täysremontin edessä.
Suomen jätelainsäädäntö ja -politiikka lähtee edelleen pitkälti siitä, että jäte on hygieniauhka, kun kiertotaloudessa jäte nähdään tulevaisuuden raaka-aineena. Velvoite- ja vastuunjakopolitiikan sijaan pitäisi jatkossa keskittyä miettimään niitä keinoja, joilla jätteiden lajittelu ja kierrätys tehdään mahdollisimman helpoksi. Pitäisi miettiä keinoja, joilla edistetään uusien teknologioiden läpimurtoa sekä uusioraaka-aineiden käyttöä.
Jos Suomi haluaa olla edelläkävijämaa kiertotaloudessa, mihin meillä on täydet mahdollisuudet, meidän pitäisi nähdä tulevat tavoitteet suurena mahdollisuutena edistää suomalaista palvelu- ja teknologiaosaamista. Uudistuksilla on todella kiire ja ne pitäisi aloittaa saman tien.
