18.10.2019 |

Energiaa auringosta – hankkeisiin tarjolla investointitukea

Aurinkoenergia on viime vuosina kurottanut päätään korkealle samalla kun aurinkopaneelit ovat yleistyneet. Kova kysyntä on johtanut positiiviseen kierteeseen, ja prosessin kehittyessä aurinkosähkön hinta on painunut alaspäin.

Aurinkoenergian taival alkoi sähköverkon ulkopuolelta (off-the-grid) kun satelliitit, majakat ja jopa kesämökit alkoivat hyödyntää aurinkopaneeleita. Nykyään Suomessa aurinkopaneeleita on asennettu isossa mittakaavassa esimerkiksi kauppakeskusten ja tuotantolaitosten yhteyteen. 

Vuonna 2018 noin 2 % (570 000 000 MWh) maailman sähköenergiasta tuotettiin aurinkopaneeleilla, yhteenlasketun kapasiteetin ollessa 485 826 MW.

Aurinkoenergia globaalissa nosteessa

Vuonna 2017 aurinkopaneeleita asennettiin globaalisti enemmän kuin mitään muuta sähkön tuotantotapaa. Samana vuonna aurinkosähköjärjestelmien määrä kasvoi 30 %, eli yhteenlaskettu järjestelmien tuotantokapasiteetti kasvoi vuodessa noin 100 GW

Vertailun vuoksi tämä tarkoittaa yli 62:n Olkiluoto 3 -ydinvoimalan tehoa – toki pitää muistaa, että teholtaan samankokoinen ydinvoimala tuottaa vuodessa huomattavasti enemmän sähköä kuin vastaava aurinkovoimala, sillä aurinkopaneeleiden tuottoteho on sääolosuhteiden armoilla.

Kokonaisuudessaan aurinkosähköjärjestelmän taloudellinen kannattavuus ei vielä kestä vertailua tavanomaisten energiatehokkuustoimenpiteiden kanssa, mutta pitkällä aikavälillä aurinkosähkö maksaa itsensä takaisin: hankkeiden takaisinmaksuajat ovat tyypillisesti noin 10-20 vuotta projektin laajuudesta, sopimusasioista ja sijainnista riippuen. 

Pelkkä rahansäästö ei kuitenkaan kannusta aurinkopaneeleiden hankintaan, vaan vaakakupissa painavat usein myös kaupan kylkiäisinä saatavat vastuullisuushyödyt.

Suomessa aurinkovoiman käyttö yhä vähäistä

Energiateollisuus ry:n vuosikatsauksen mukaan vuonna 2018 aurinkosähköä oli Suomen sähköntuotannosta yhteensä 0,2 % (13 4000 MWh). Näin ollen Suomen aurinkosähkön osuus sähköntuotannossa oli noin kymmenesosa maailmanlaajuisesta keskiarvosta. Esimerkiksi tuulivoiman osuus (9 %) on Suomessa aurinkosähkö merkittävämpi.

Yhteensä uusiutuvan energian osuus oli Suomen sähköntuotannosta noin 47 %, suurimman osan tullessa vesivoimasta (19 %) ja biopolttoaineista (19 %). 

Tilanne on kuitenkin vähitellen muuttumassa. Vuoden 2018 loppuun mennessä aurinkosähköä on asennettu Suomessa 133,5 MW. Pelkästään vuonna 2018 asennettiin 53,1 MW edestä aurinkosähköjärjestelmiä, joten yhdessä vuodessa kapasiteetti lisääntyi yli 65 %!

Teknologian kehitys parantaa aurinkoenergian hyödyntämisen kannattavuutta

Tällä hetkellä teollisen mittakaavan aurinkosähköjärjestelmät ovat kannattavampia kohteissa, joissa on kesäaikaan iso sähköenergian tarve. 

Tällainen tarve aiheutuu tyypillisesti suurten jäähdytyslaitteiden vuoksi – esimerkiksi suurten elintarvikekauppojen ja datakeskusten kylmälaitteet nielevät kesähelteillä läjäpäin sähköä. 

Aurinkosähkön kannattavuutta parantaakin muulla tavoin tuotetun sähkön korkea hinta. Lisäksi kiinteistöjen energiankäytön kulurakennetta voidaan parantaa muun muassa jäähdytyslaitteiden lämmöntalteenotolla.

Aurinkokeräimellä kahmittu lämpö kiinteistön käyttöön

Aurinkoisissa maissa iso osa kiinteistöistä lämmitetään katoille sijoitettujen aurinkokeräimien avulla. 

Aurinkokeräin kokoaa auringonsäteiden sisältämän lämpöenergian vesitankkiin, josta se siirretään eteenpäin kiinteistön lämmitysjärjestelmiin. Suomessakin aurinkokeräimet ovat potentiaalinen, edullinen ja pitkäikäinen investointi. 

Keräimet soveltuvat parhaiten kohteisiin, joissa tarvitaan paljon lämmintä käyttövettä myös kesällä. Esimerkiksi prosessiteollisuus, kylpylät ja autopesulat voivat hyödyntää aurinkokeräimiä tässä tarkoituksessa.

Kesän aurinko talteen talven varalle

Kaiken kaikkiaan aurinkoenergian kausivarastoinnin mahdollisuudet ovat vasta alkaneet hahmottumaan. Auringon lämpöenergiaa on ryhdytty säilömään esimerkiksi vesiluolastoihin, ja tamperelainen Polar Night Energy kehittää parhaillaan järjestelmää, jossa kesän aurinkoenergiaa säilötään hiekkasäiliöön talven varalle.

Power-to-X (P2X) -teknologioissa puolestaan käytetään uusiutuvaa sähköenergiaa fossiilisia polttoaineita korvaavien synteettisten polttoaineiden valmistuksessa.

Kehitteillä olevilla teknologioilla onkin merkittävä rooli energiamarkkinoita ravistelevan kysynnän ja tarjonnan tasapaino-ongelman ratkaisussa. Aurinkosähkön ja tuulivoiman saatavuus riippuu tuotantokapasiteetin ohella voimakkaasti myös sääoloista, kellon- ja vuodenajasta sekä sijainnista.

Aurinkosähkön hankinnan vaihtoehdot

Aurinkosähköjärjestelmään voi nykyisin päästä käsiksi pääpiirteittäin kahta eri polkua pitkin:

  1. Aurinkosähköjärjestelmän voi hankkia ja ylläpitää kokonaan itse, tai
  2. Aurinkosähköä voi ostaa palveluna, jolloin toimittaja vastaa asennuksen ja huollon kustannuksista.

Jälkimmäisessä tapauksessa palvelun ostaja sitoutuu määräajaksi maksamaan tuotetusta aurinkosähköstä ennalta sovitun hinnan.

Oikeaa tapaa ei ole, ja kukin ratkaisu on voimakkaasti tilannekohtainen – hankintatapaan vaikuttavat olennaisesti yrityksen toimintatavat investointien ja riskinhallinnan suhteen.

Kehityskäyrä osoittaa kohti taivasta

Auringon hyödyntäminen energiantuotannossa on toistaiseksi ollut Suomessa vielä pienen mittakaavan toimintaa, mutta kehityskäyrä osoittaa lähes suoraan kohti taivasta. 

Tätä kehitystä halutaan myös edistää: esimerkiksi Business Finland myöntää aurinkoenergiahankkeisiin nykyisin 20 % investointitukea. 

Jos kaipaat apua energiatukihakemuksen tekemisessä tai energiatehokkuussopimukseen liittymisessä, L&T Smartti -energiapalvelu auttaa. Teemme myös hankkeiden kannattavuusselvityksiä ja toimittaja-arviointeja, joiden avulla saat objektiivista tietoa päätöksenteon tueksi.

Tutustu L&T:n Smartti-palveluun

Kysy lisää palveluistamme:

  • Tuomas Hietala, teknologiapäällikkö, 050 385 4502, tuomas.hietala@lassila-tikanoja.fi
  • Oskari Raitanen, energiatehokkuusasiantuntija, 050 385 6565, oskari.raitanen@lassila-tikanoja.fi
Siirry tietopankkiin